Kahlitsevat pakkomielteet
to elok. 18 00:00:00 2022
Missä vaiheessa herkuttelulle on vedettävä raja? Viimeistään silloin, kun ruoan ajattelu tai syömisen kontrolloiminen on pakkomielteistä ja hyvän olon jälkeen tulee huono olo tai morkkis. Sillon puhutaan jo riippuvuudesta.
Haitallinen riippuvuus voi syntyä mihin tahansa asiaan tai tapaan, josta voi saada itselleen mielihyvän tunteen. Riippuvuudesta eli addiktiosta tekee haitallisen se, että koukkuun jäänyt jatkaa käytöstään, vaikka tietää sen aiheuttamat haitat.
Riippuvuuksia voudaan kuitenkin onneksi hoitaa tehokkaasti, joten niistä voi päästä eroon ammattilaisten avulla. Toisilla irtiottoon voi kulua pidempi aika, toisilla lyhyempi. Riippuvuuksista irti pääsemisessä ei välttämättä riitä pelkkä tahdonvoima, vaan asiaa on tärkeä lähestyä monesta eri suunnasta.
Mentaalivalmennusta Oloni-klinikalla Helsingissä tarjoava Johanna Koivu korostaa, että klinikalla ei hoideta ainoastaan fyysistä terveyttä, vaan myös mielen terveyttä, jolloin ne tukevat toisiaan. – Kun fyysiseen terveydenhoitoon ja funktionaalisen lääketieteen oppeihin lisätään oman mielen optimaaliseen toimimiseen ja hyvinvointiin tähtääminen, saadaan aikaiseksi täydellinen tukipaketti omalle hyvinvoinnillemme, Johanna kertoo.
Geeniperimä ei ole tuomio
Geenitutkimusta opiskellut Johanna on kiinnostunut siitä valtavasta potentiaalista ja hyödystä, mitä geenitestejä tulkitsemalla voi saada. – Nykyään tiedetään, että omia geenejä voi aktivoida ja tiettyjä geenejä voi elämäntavoilla pyrkiä sammuttamaan niin, etteivät ne edes aktivoidu, kun valitaan oikeanlaiset elämäntavat. Tämä on tärkeä tieto muun muassa riippuvuuksien hoidossa.
Usein ajatellaan, että geeniperimä on jonkinlainen tuomio, jolle ei voida mitään. Todetaan vain, että suvussani kulkee nyt näitä sairauksia tai riippuvuuksia. Geenien merkitys riippuvuuksien synnyssä on olemassa, mutta se ei ole lopullinen tuomio. Myös ympäristötekijät vaikuttavat riippuvuuksien syntyyn. Se, minkälaiseen toimintaan olemme ehdollistettu ja mitä olemme tottuneet näkemään ja pitäämään normaalina. – Omaksumme lapsuudessa paljon eri uskomuksia, joita emme osaa kyseenalaistaa. Auktoriteettien, kuten vanhempian, sisarusten tai esimerkiksi opettajien sanomiset jäävät mieliimme vahvasti, emmekä osaa kyseenalaistaa niitä, Johanna kertoo.
Hyvä ja huono toisto
Johanna tietää, että ihminen soi sokeutua omalle käytökselleen. – Kun on omaksunut tietyn tava, sitä on vaikea kyseenalaistaa. Riippuvuudet ovat syvällä meissä, sillä ne palvelevat aina jotain meille tärkeää asiaa. Tapa, jolla käsittelemme oma riippuvuuttamme ei ole välttämättä meille kuitenkaan hyväksi.
Tietyt käytöstavat syntyvät sosiaalisen oppimisen kautta, mutta niitä voi syntyä myös aikuisena esimerkiksi stressaavissa tilanteissa. – Mikäli joku tilanne on usein toistuva ja siihen apukeinoksi löytynyt aine tai tekeminen tuo nopean tyydytyksen, voi siitä syntyä addiktio, joka tavallaan auttaa selviytymään tuosta hankalasta tilanteesta. – Toisaalta se, että toisto lisää aina käyttäytymismallin juurtumista, on hyvä asia, toistolla opimme meille hyödyllisiä toimintamalleja, Johanna kertoo.
Kavala sokerikoukku
Koska Johanna koivu on mentaalivalmentaja, hän ei voi puhua riippuvuuksien hoidosta sairauksien hoitona. Hän kuitenkin kertoo esimerkin sokerikoukun syistä ja niistä irrottautumisesta.
Ensimmäisenä Johanna muistuttaa, että sokeriaddiktio on ongelmallinen siinä mielessä, että syöminen on toimintaa, jota emme voi jättää kokonaan pois. – Vertailun vuoksi vaikkapa tupakointi; voimme päättää, että emme enää polta. Syömisen ja siihen liittyvien valintojen äärellä olemme kuitenkin monta kertaa päivässä. – Sokerin ja makean syöminen on myös tavallaan kovin hyväksytty tapa, se tulee silmille kaupassa, mainoksissa ja vaikkapa työpaikan kahvipöydässä. Enkä tuomitsekkaan sokerin syömistä lähtökohtaisesti. – Ongelmat tulevat vasta silloin, kun siitä tulee pakonomaisuutta tai siitä kokee syyllisyyttä tai huonon olon ensin koetun hyvän olon jälkeen.
Irti vanhoista tavoista
Tärkeää riippuvuuden irrottautumisessa on kysyä itseltään, mihin tätä riippuvuutta, esimerkiksi sokerin syöntiä, tarvitsee. – Yleensä haetaan hyvää oloa tai tyydytystä johonkin tilanteeseen tai halutaan työntää syrjään tunne, jota ei pystytä käsittelemään. Henkiseen tyhjyyteen ja tylsyyteen haetaan myös apua, ja sokeri on siinä nopea apu.
"Päivällä syntynyt energianvajaus kostautuu illalla hillittömällä herkkuhimolla, jota voi olla vaikea vastustaa."
– Tärkeää olisi kuitenkin tietää ja ymmärtää raja, mikä on normaalia herkuttelua ja mikä pakonomaista tomintaa. Johannan mielestä riippuvuudesta irrottautumista voisi harjoitella toimimalla eri tavoin kuin aiemmin. – Jos on tottunut ruokailun jälkeen nauttimaan jonkun sokerisen herkun, muuttaisi ruokailupaikkaa tai -aikaa tai vaikkapa seuraa. On helpompi mukautua uuteen murtamalla vanhat tavat.
Riippuvuuksista irtipääsyn ei tarvitse Johannan mielestä olla kaikkien ilojen karsimista. Mitä enemmän kieltoja asettaa itselleen, halu vain saattaa vahvistua entisestään. – Riippuvuudesta kannattaa tehdä mahdollisimman neutraali ja antaa itselle luvan joskus syödä myös herkkuja, niin lopputuloksessa onnistuminen on todennäköisempää, Johanna kannustaa.
Makeasta vierottamista voi tehdä asteittain, siirtymällä sokerisista herkuista vähemmän sokerisiin tuotteisiin, esimerkiksi kuivahedelmiin tai hunajaan. – On lohduttava tieto, että on olemassa fyysisiä asioita, joilla voi varmistaa kehonsa hyvinvoinnin. Yksi niistä on pitää kiinni säännöllisistä ruokailurytmeistä. Päivällä syntynyt energiavajaus kostautuu illalla hillittömänä herkkuhimona, jota voi olla vaikea vastustaa. Jos verensokerit sahaavat päivällä voimakkaasti, vaikuttaa se myös yöllä nukkumiseen, Johanna muistuttaa.
– Mikäli on epävarma, onko omassa kehossa puutostiloja, jotka aiheuttavat ylimääräisiä mielitekoja, voi Oloni-klinikalla tutkia kehoanalalyysien avulla oman tilanteen tai keskustella ravintoterapeutin kanssa, minkälainen oma energiansaanti on, Johanna Koivu kannustaa.
Riippuvuudella pyritään avaamaan sisäinen lukko
Oloni-klinikan Psykologi Oscar Damén on oppinut työssään näkemään, että riippuvuus on hyvin laaja käsite.
Riippuvuutta esintyy monessa muodossa, mutta se huomataan yleensä vasta silloin, kun riippuvuus aiheuttaa ongelmia ympäristölle tai henkilölle itselleen. – Olkoonpa riippuvuus mikä tahansa ulkoinen tekijä, sen voi nähdä jonkinlaisena avaimena itsemme ulkopuolella, jolla pyrimme avaamaan sisällä olevan lukkomme.
Näkökulmia riippuvuuksien syntyyn on erillaisia. Damén soveltaa pääasiassa traumojen syntyä tutkineen lääkärin Gator Matén oppeja, joiden perusteella riippuvuus on monessa tapauksessa tapa, jolla käsitellään vaikeaa tunnetta tai traumaa. – Riippuvuus tarjoaa lyhyellä aikavälillä turvan tai läheisyyden tunteen ja helpottaa vaikeaa tunnetta. Pitkällä aikavälillä se ei kuitenkaan toimi.
Riippuvuuksista eroon pääseminen on oma prosenssinsa. Ratkaisu voi olla yksinkertainen, mutta silti irti päästäminen ei välttämättä ole helppoa. – On päästävä juurisyyhyn, eli siihen, minkä takia riippuvuudessa ollaan alunperin kiinni. Riippuvuudella korjataan jotain asiaa. Ratkaisu on usein se, että löydämme uudestaan yhteyden itseemme. – Kun juurisyy on hoidettu, voimme helpommin hyväksyä itsemme ja olla yhteydessä itsemme kanssa. Se, kuinka pitkä toipumisprosessi on, on kiinni monesta eri tekijästä.
– Juurisyyhyn päästään parhaiten harjoitusten avulla. Oivallukset ovat tärkeitä, mutta mikäli niiden pohjalta ei luoda itsessään muutosta, ei myöskään synny muutosta. On selvää, että he, jotka ovat halukkaita työskentelmään traumojensa kanssa, pääsevät niistä nopeammin eroonkin.
Motivaatiokin on iso tekijä. Mitä enemmän on halukas työskentelmään vaikeiden tunteiden kanssa, sitä tehokkaammin ne tulee käsiteltyä. – Näin ihmiset pääsevät pois kierteestä, ja pääsevät takaisin itseensä. – Valitettavaa vain on, että tilanne menee usein hyvinkin vakavaksi, ennen kuin ihminen on valmis tekemään muutosta.
Hienoimmat hetket Oscar Damén kokee, kun näkee, kuinka hänen asiakkaansa havaitsee oman varjopuolensa sekä huomaa tekevänsä itselleen sellaista, mikä ei ole hänelle hyödyllistä. – Yleensä ihminen innostuu siinä vaiheessa tekemään töitä itsensä kanssa, koska huomaa, kuinka paljon hyötyä hänelle on siitä. Kun Daménin asiakas innostuu, myös Damén innostuu, kun hän huomaa, että muutos ihmisessä alkaa tapahtua. – Silloin me molemmat voimme olla ylpeitä hänestä.
Damén käyttää pohjana vastaanotollaan Turun Oloni-klinikalla hyväksymis- ja omistautumisterapiaa, johon kuuluu keskusteluterapian lisäksi käytännön harjoituksia. – On tärkeä luoda oikeanlainen, turvallinen ympäristö, jossa muutos tapahtuu ikään kuin itsestää, Oscar Damén korostaa.
Artikkeli Luontaisterveys lehdestä 5/2022
Teksti: Soili Kaivosoja
Huom! Oscar on tällähetkellä erikoistumiskoulutuksessa Intiassa. Hän palaa hoitotyöhön Oloni-klinikalle alkuvuodesta 2023.
