Kasvilääkintä on ikivanha hoitomuoto
ke maalisk. 22 13:02:00 2023
Fytoterapia hoitaa elimistöä lempeästi ja pyrkii ennaltaehkäisemään terveysongelmia. Nykylääketieteen lääkkeet perustuvat pitkälti kasveista saatuihin molekyylimalleihin. Ensimmäisen kipulääkkeen vaikuttavana aineena oli salisyylihappo.
Siinä missä kemiallinen lääketiede on verrattain nuori tieteenala, ihmisiä on hoidettu kasveilla ja yrteillä läpi historian. Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen fytoterapian opettaja Tapani Lahti kertoo, että ennen vanhaan suomalaisissa apteekeissa myytiin ainoastaan rohdoksia sairauksien lievittämiseksi. Tästä ajasta muistuttavat apteekkimuseot.
– 1800-luvun loppupuolella kaikki apteekkien myymät kasvirohdokset olivat jopa luonnollisempia kuin nykyisten luontaistuotekauppojen myymät tuotteet, Lahti toteaa.
Apteekkien laatikostot kätkivät vielä 1970-luvulla paljon rohtoyrttejä. Lahti itse kertoo tuolloin ostaneensa flunssalääkkeeksi apteekista muun muassa eukalyptuspuun lehtiä.
Lääketiede kehittyi aluksi suurin harppauksin erityisesti tutkimus- ja hoitovälineiden kehittämisessä.
– Esimerkiksi stetoskooppi ja kuumemittari kehitettiin jo silloin, kun lääkkeet ja hoitomenetelmät olivat vielä lähes kokonaan luontaisia.
Ensimmäisen kipulääkkeen vaikuttavana aineena oli salisyylihappo, joka löydettiin alun perin mesiangervosta.
– Lääketehdas Bayerin kemisti syntetisoi ensimmäisenä asetyylisalisyylihapon lääketeollisuudessa käyttökelpoiseen muotoon. Sen rekisteröity tavaramerkki, Aspirin, johdettiin mesiangervon kasvitieteellisestä nimestä Spiraea ulmaria, joka patentoitiin vuonna 1899. Sen jälkeen siitä tuli maailman suosituin kipulääke.
Mona Mäkinen ja Tapani Lahti tuntevat rohtoyrttien vaikutukset. Terveys- ja hyvinvointivalmentaja Mäkinen toimii Oloni-klinikalla. Lahdella on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus fytoterapeuttina, luontais-tuotealan kouluttajana sekä rohdosvalmisteiden ja ravintolisien tuotekehityksestä vastaavana johtajana. Tällä hetkellä hän toimii Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen HY+ fytonomikurssin fytoterapian opettajana.
Pelkona bakteerit
Lääketeollisuus alkoi toimia merkittävässä määrin 1900-luvun alussa. Erityisesti sota-aikana kehitettiin runsaasti erilaisia lääkeaineita ajan tarpeen mukaan.Yrttien suosio hiipui lääkkeiden yleistyessä. Tapani Lahti kertoo, että vuoden 1983 tienoilla Helsingin yliopiston tutkijaopiskelija teki gradua yrteistä, ja sen yhteydessä tuli esille, että yrteissä oli bakteereja.
– Kun suuret päivälehdet julkaisivat bakteereita koskevan tiedon, apteekit luopuivat omasta perinteestään. Kasviperäisten rohdosten myynti romahti luontaiskaupoissakin. Asiaa ei auttanut sekään, että jälkeenpäin todettiin farmakologian professorin suulla bakteerien esiintyvyys normaaliksi ilmiöksi.
– Bakteereita esiintyy ruokaraaka-aineissa porkkanasta perunaan ja mustikasta mansikkaan. Esimerkiksi vadelman lehdissä on maitohappobakteereita, toteaa Lahti.
Bakteerikammo teki kuitenkin tehtävänsä, ja ihmiset alkoivat tavoitella hygieenistä elämäntapaa.
– Kodin bakteereistakin haluttiin tappaa 99,9 prosenttia.
Nykylääketieteen lääkkeet perustuvat pitkälti kasveista saatuihin molekyylimalleihin.
– Molekyylit muodostuvat alkuaineista. Kun molekyylimalleja opittiin analysoimaan ja kartoittamaan, lääkeaineita voitiin tuottaa synteettisin menetelmin. Fytonomi Tapani Lahti muistuttaa, että kasvi itsessään ei ole parantava tekijä, vaan kasvin sisältämät vaikuttavat aineet.
– Kun vaikuttavaa ainetta valmistettiin synteettisesti, sitä pystyttiin tarkemmin kohdentamaan ja markkinoimaan tietyille ihmisryhmille. Pantentoidut,& synteettiset lääkkeet ovat toki vilkastuttaneet olennaisesti lääketeollisuuden liiketoimintaa.
Sen sijaan luonnonaineita – yrttejä, hedelmiä ja marjoja – kukaan ei pysty patentoimaan. On edelleen olemassa lääkkeitä, jotka valmistetaan suoraan& kasveista. Lahti korostaa, että mikään kasvi ei varsinaisesti ole ylitse muiden, sillä sen valinta perustuu käyttäjän tarpeeseen. Kipuihin käytetään paljon lääketeollisuuden valmistamia tulehduskipulääkkeitä. Kipua ja tulehdusta lievittäviä vaikutuksia on myös monilla luonnon kasveilla.
– Tällainen on esimerkiksi pirunkoura (harpagojuuri, Devil’s Claw), joka kasvaa Afrikassa, esimerkiksi Kalaharin autiomaassa. Boswellia serrata on toinen kipuun ja etenkin nivelkipuihin tehoava aine. Sen vaikuttavat aineet ovat kyseisestä Aasiassa ja Afrikassa kasvavassa puusta saatavassa pihkassa, kertoo Lahti.
Alkoholiin tai veteen
Kasvirohdoksia on tehty perinteisesti liottamalla kasveja alkoholiin ja veteen. Kasvista riippuen niistä hyödynnetään juuret, lehdet, kukat, varret tai nuput.
– Kasveissa on sekä alkoholiin että veteen liukenevia vaikuttavia aineita. Joidenkin kasvien maan alla olevat osat saattavat sisältää enemmän alkoholi-liukoisia aineita, kun taas maan päällä olevat osat sisältävät enemmän vesiliu-koisia aineita – tai toisinpäin, Tapani Lahti selvittää.
Uuttamiseen voidaan käyttää myös pelkästään vettä. Silloin alkoholi lisätään jälkeenpäin. Lahden mukaan 15-prosenttinen alkoholi riittää säilyttämään uutteen. Lahti korostaa, että kasviainesta on perinteisesti käytetty aina oikea farmakologinen määrä.
– Kovin vahvoja yrttiuutteet eivät ole vanhastaan olleet. Mutta jos vähän auttaa paljon, se ei merkitse sitä, että paljon auttaisi enemmän. Näin on myös vältetty yliannostelua, hän toteaa. Yrttien annostuksiin olisi hyvä Lahden mukaan kiinnittää enemmän huomiota. Esimerkiksi Natura Median yrttituotteiden annostukset perustuvat tutkimuksiin.
Alkoholiuutosten kanssa on kuitenkin oltava tarkkana. Alkoholiyrttiuutteita ei pitäisi Lahden mukaan antaa esimerkiksi lapsille, sillä lapsen elimistö ei polta alkoholia.
– Alkoholipitoisten uutteiden annostelu suoraan suuhun ei ole myöskään järkevää, sillä alkoholi tuhoaa limakalvojen soluja. Uutteet tulisi laimentaa vedellä.
Lääketeollisuudesta kotoisin olevassa, uudehkossa valmistusmenetelmässä ei käytetä alkoholia eikä vettä.
– Hiilidioksidi on luonnollinen aine, jota hengitämme ulos. Sitä voidaan käyttää myös kasviuutosten valmistamiseen, Lahti kertoo. Kasvit uutetaan nestemäisellä hiilidioksidilla tietyn paineen alla.
– Paineen alla hiilidioksidista tulee nestemäistä, ja se uuttaa sekä alkoholiliukoiset että vesiliukoiset – ja jopa rasvaliukoiset – vaikuttavat aineet. Kun hiilidioksidi vapautetaan, jäljelle jäävät vaikuttavat aineet.
– Näin saatuja uutteita kutsutaan kuivauutteiksi. Kuivauutteet ovat vahvoja ja huomattavasti riittoisampia kuin alkoholiuutteet. Kuivauute voi olla 25 kertaa vahvempi kuin tavanomainen alkoholiuutettu yrttitippa, sanoo Lahti.
– Puhdistuselinten toimintaa edistävät ennen kaikkea terveellinen ruokavalio sekä riittävä veden juominen. Hyvänä tukena toimivat laadukkaat ravintolisät, kuidut, yrtit, probiootit sekä aineenvaihduntaa vilkastuttavat luontaishoidot, Mona Mäkinen kiteyttää.
Artikkeli Luontaisterveys lehdestä 01/2023
Teksti: Merja Kiviluoma
