Kevyt kosketus, vahvat vaikutukset
ke maalisk. 26 08:00:00 2025
Kraniosakraaliterapiassa hellällä kosketuksella hermostoa vapautetaan fyysisen tai psyykkisen trauman myötä syntyneestä suojareaktiosta, joka monesti vetää kehoa virheasentoon. Se saattaa tuntua kipujen lisäksi psyykkisinäkin oireina.
Seitsemisen vuotta sitten Dennis Haglundin, 37, aktiivinen treenaaminen kuntosalilla sekä juoksu- ja pyöräilylenkit taukosivat selkärankavammaan. – Hermostooni tuli niin vahva suojareaktio, että kehoni ei tavallaan enää tuntenut treeniä.
Hierojana ja fysioterapeuttina toimiva Dennis oli kuullut paljon hyviä tuloksia kraniosakraaliterapiasta. Pohjanmaalla, Vaasan lähellä Maalahdessa tuolloin asunut Dennis matkusti junalla Helsinkiin kokeilemaan kraniosakraaliterapiaa. – Hoito vei selkeästi kehoani heti oikeaan suuntaan, hän muistelee.
Hän päätti hakeutua kraniosakraaliterapiakoulutukseen, jotta saisi siitä toimivan lisän hoitovalikoimaansa. – Erilaisten fyysisten traumojen, vaikkapa lihasrevähdysten myötä, hermostossa oleva suojareaktio monesti lähtee vetämään kehoa virheasentoon. Tätä erilaisiin virheasentoihin johtavaa prosessia kraniosakraaliterapialla pyritään purkamaan, hän tiivistää.
Rytmiin häiriöitä
Osteopatiasta polveutuva, osteopaatti John E. Upledgerin kehittämä kraniosakraaliterapia on manuaalinen terapiamuoto, joka perustuu kehon kraniosakraalijärjestelmän hoitoon. – Kraniosakraalijärjestelmä muodostuu kallon (kranio) luiden sekä selkärangan ja lantion alueen (sakraali) välisestä kalvoverkostosta, jossa aivot ja selkäydinneste eli aivo-selkäydinneste liikkuvat ja vaikuttavat kehon toimintaan.
Kraniosakraaliterapia pohjaa ajatukseen, että aivo-selkäydinnesteellä on oma rytminsä, joka voi muuttua ja häiriintyä monista syistä. – Kehon kraniosakraalirytmi voi muuttua raskauden aikana, synnytyksessä, psyykkisen tai fyysisen trauman kautta, ylirasituksesta, stressistä, epäergonomisesta työasennosta tai epäsopivasta ruokavaliosta. Nämä muutokset voivat ilmetä kehossa asentovirheinä, liikkeen rajoittumisena, selkäkipuina, hengitysvaikeuksina ja ahdistuksena, Dennis kertoo.
Hoitomuotoina kraniosakraaliterapiassa ovat kevyet kosketukset ja liikkeet, joilla pyritään tasapainottamaan kehon kraniosakraalijärjestelmää ja edistämään aivo-selkäydinnesteen virtausta palauttaen sen normaaliksi, eli vapauttamaan kudosten hermotusta ja edistämään kehon omaa paranemisprosessia. – Yleensä mitä isompi jännitys kehossa on, sitä kevyemmin kehoa kosketaan, Dennis sanoo.
– Lempeän kosketuksen hoitava voima kertoo pohjautuvan oksitosiini-hormonin erittymiseen lisääntymiseen, minkä myötä keho rauhoittuu. – Lempeä kosketus voi vapauttaa hermostoa tavallaan nytkähdyttäen sitä hienoisesti tärisemään. Tarina on elämänsuunnasta tuttu rauhoittumisen muoto. Tätä hyödynnetään myös TRE-terapiassa. Dennis sanoo, että vaikka kyseessä on fyysinen, manuaalinen eli kosketukseen perustuva terapia, sen vaikutukset ulottuvat syvälle hermostoon.
“Fibromyalgiastakin kärsivät ovat saaneet apua.”
Näistä kudosten viesteistä monesti saa hyviä vinkkejä, mistä asioista kysyä lisää tai mitä kudosta hoitaa seuraavana. Hoitoprosessin aikana asiakas voi saada oivalluksia oireiden syistä, paikannettua kivun lähdettä sekä ratkaisumahdollisuuksia oireisiin, esimerkiksi kuvien tai muistikuvien avulla. Asiakas voi kuvailla oireitaan intuitiivisesti esimerkiksi erilaisten värien tai kuvien avulla tai antaa kivulle tietynlaisen muodon. Kipu voi näyttää vaikkapa pyörän muotoiselta.
Apua jo ensi kerrasta
Denniksen mukaan kraniosakraaliterapia sopii kaikenikäisille. – Kraniosakraaliterapiaa käytetään usein hoitamaan erilaisia fysiologisia ja psykologisia ongelmia, kuten päänsärkyjä, migreeniä, selkä- ja niskakipuja, polvivaivoja sekä psyko-fyysisiä ongelmia, muun muassa stressiä, unihäiriöitä, masennusta ja ahdistusta. Fibromyalgiastakin kärsivät ovat saaneet siitä apua. Terapiaa voi käyttää myös yleisen rentoutumisen edistämiseen ja kehon energiatason nostamiseen, Dennis kertoo.
– Hoidon avulla voidaan havaita muutoksia kehon asennossa ja olotilassa jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Yleensä kuitenkin sarjahoito tuo parhaimmat tulokset, hän lisää.
– Esimerkiksi moni on saanut kraniosakraaliterapiasta avun kipuoireyhtymiin, joihin esimerkiksi liikeharjoittelu, venyttely, hieronta ja nivelten mobilisaatiohoidot eivät ole auttaneet.
Hoidon esteitä ovat esimerkiksi tuore aivotärähdys ja selkävamma. Ennen kraniosakraaliterapian aloittamista Dennis haastattelee asiakkaansa tarkasti. Tunnin kestävä hoito maksaa hänellä 75 euroa.
Moni vaiva helpottui
Nykyään Helsingissä perheensä kanssa asuva Dennis Haglund toimii Helsingin Ruoholahdessa Oloni-klinikalla. Lisäksi hän tekee hoitoja kotiseudullaan Maalahdessa. Helsinkiläinen Sirpa Siitari työskentelee myös Olonissa muun muassa hierojana ja Colonic-hoitajana. Päivätyökseen hän tekee toimistotyötä.
Monipuolisesti liikkuva, 54-vuotias Sirpa harrastaa juoksemista, kuntosaliharjoittelua, kunto- ja kuntopotkunyrkkeilyä sekä pelaa sulkapalloa. Sirpa on myös kuntosalivalmentaja, ja hän ohjaa ryhmäliikuntatunteja sekä tekee yksilövalmennuksia.
Loppukesästä 2024 erilaiset kiputilat alkoivat merkittävästi haitata Sirpan liikuntaharrastuksia, niin juoksua kuin kuntosalitreeniä.
– Olin jo toista vuotta kärsinyt kivusta oikean lonkan koukistajalihaksessa, josta se säteili oikean polven ulkosyrjään sekä oikeaan etureiteen ja pakaraan. Oikea jalka myös tämän tästä puutui. Kävin toista vuotta fysioterapeutilla, mutta en saanut siitä apua jalkakipuihin, enkä myöskään hieronnasta. Kuntosalilla en enää pystynyt tekemään olkapääharjoituksia. Magneettikuvat osoittivat, että oikean olkaniveleni alle oli kertynyt nestettä. Se aiheutti kovaa kipua treenatessa.
Sirpa päätti kokeilla Denniksen vastaanotolla kraniosakraaliterapiaa. – Otin viiden kerran sarjahoidon, mutta heti ensimmäisellä hoitokerralla sain selkeästi apua. Nyt kivut ovat kokonaan poissa, ja samalla on lähtenyt myös oikean silmän voimakas elohiiri, Sirpa kertoo marraskuun 2024 lopulla.
Denniksen kraniosakraalihoidossa tehdyt kosketukset olivat hyvin kevyitä, mutta silti hän löysi oikeasta lonkastani kipeitä kohtia! Sirpa naurahtaa. Hoito ei kuitenkaan tuntunut häiritsevän kivuliaalta. Joskus hoidon jälkeen Sirpa vähän kipuili, mutta lepo ja runsas vedenjuonti veivät oireet.
– Erityisesti minua ilahdutti Denniksen tapa pysähtyä kiireettömästi kuuntelemaan, kun kerroin hänelle kivuistani.
Sirpa odottaa pitävää jäätä ja sen päälle paksua lumipeitettä, että hän pääsee juoksemaan umpihankilenkkejä Hietalahden rannassa. – Tunnin lenkki aamulla pikkupakkasessa virkistää koko päiväksi. Jos pakkanen menee yli kuuden asteen, niin sitten en juokse, se olisi liian rankkaa hengitysteille. Silloin teen juoksumattolenkin, Sirpa kertoo.
Pakkasjuoksussa pystyssä pysymisen turvaamiseksi hän kietaisee lenkkareihin pitkät piikit liukuesteiksi.
Artikkeli Luontaisterveys lehdestä 10/2024
Teksti: Reetta Ahola
