
Vahva, vegaaninen molybdeenivalmiste – 300 µg molybdeenia natriummolybdaattina yhdessä kapselissa.
Molybdeeni on elimistölle välttämätön hivenaine, jota tarvitsemme vain hyvin pieniä määriä. Se toimii osana tiettyjä entsyymejä ja osallistuu erityisesti rikkiä sisältävien aminohappojen normaaliin aineenvaihduntaan.Molybdeeni edistää:
✅ Normaalia rikkiaminohappoaineenvaihduntaa
Ainesosat:
Mikrokiteinen selluloosa, kapseli (hydroksipropyylimetyyliselluloosa), paakkuuntumisenestoaine (kasvirasvahappojen magnesiumsuolat), natriummolybdaatti.
Suositeltu vuorokausiannos:
1 kapseli päivässä.
1 kapseli sisältää:
Molybdeeni 300 µg – 600 %*
* päivittäisen saannin vertailuarvosta
Pakkauskoko: 80 kapselia / 26 g.
Valmistusmaa: Suomi.
Valmistaja: Natura Media Oy, Raisio.
Vegaaninen. Ei sisällä gluteenia, maitoa, soijaa, pähkinää tai kananmunaa. Tuote ei sisällä sokeria, makeutusaineita, säilöntäaineita tai väriaineita.
Ota 1 kapseli päivässä veden kanssa.
Tuote sisältää 300 µg molybdeenia eli 600 % päivittäisen saannin vertailuarvosta. Huomioi kokonaismäärä, jos käytät samanaikaisesti muita molybdeenia sisältäviä ravintolisiä.
Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja.
Säilytä kuivassa, huoneenlämmössä ja kirkkaalta valolta suojattuna. Säilytettävä lasten ulottumattomissa.
Molybdeeni jää helposti tunnettujen mineraalien, kuten magnesiumin, sinkin ja raudan varjoon. Silti se on ihmiselle välttämätön hivenaine, jolla on oma tarkkaan määritelty paikkansa elimistön aineenvaihdunnassa.
Natura Median tuotteessa molybdeeni on natriummolybdaattina, joka toimii molybdeenin lähteenä. Yhdessä kapselissa on 300 µg molybdeenia, ja koostumus on muuten hyvin yksinkertainen.
Pidämme tuotteessa myös siitä, että se valmistetaan Suomessa Natura Median omassa tuotannossa Raisiossa ja soveltuu vegaaniseen ruokavalioon.
Molybdeenia esiintyy luonnostaan monissa tavallisissa ruoka-aineissa. Hyviä lähteitä ovat erityisesti palkokasvit, kuten pavut, linssit ja herneet, sekä täysjyväviljat, pähkinät ja siemenet. Molybdeenia saadaan myös esimerkiksi kananmunasta.
Kasvikunnan tuotteiden molybdeenipitoisuus voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon molybdeenia on ollut maaperässä, jossa kasvi on kasvanut. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka ruoan mineraalipitoisuuteen vaikuttaa itse kasvin lisäksi myös sen kasvuympäristö.
Molybdeenin tarve on hyvin pieni, ja tavallinen monipuolinen ruokavalio sisältää sitä yleensä luontaisesti.
Natura Media Molybden 300 µg – 80 kapslar
Veganskt kosttillskott med 300 µg molybden som natriummolybdat per kapsel.
Rekommenderad daglig dos:
1 kapsel dagligen med vatten.
1 kapsel innehåller:
Molybden 300 µg – 600 %*
* av dagligt referensintag
Ingredienser:
Mikrokristallin cellulosa, kapsel (hydroxipropylmetylcellulosa), klumpförebyggande medel (magnesiumsalter av vegetabiliska fettsyror), natriummolybdat.
Förpackningsstorlek: 80 kapslar / 26 g.
Tillverkningsland: Finland.
Tillverkare: Natura Media Oy, Raisio.
Vegansk. Innehåller inte gluten, mjölk, soja, nötter eller ägg.
Överskrid inte den rekommenderade dagliga dosen. Kosttillskott ersätter inte en varierad och balanserad kost eller en hälsosam livsstil. Förvaras torrt i rumstemperatur, skyddat från starkt ljus och utom räckhåll för barn.
Molybdeeni kuuluu niihin ravintoaineisiin, joista harva tulee ajatelleeksi saavansa ruokavaliostaan – tai tarvitsevansa ylipäätään. Silti se on ihmiselle välttämätön hivenaine. Sitä tarvitaan vain hyvin pieniä määriä, mutta elimistö käyttää sitä muutaman tärkeän entsyymin toiminnassa.
Molybdeeni ei siis työskentele kehossa irrallisena mineraalina, vaan se liitetään osaksi erityistä rakennetta, jota kutsutaan molybdeenikofaktoriksi. Kofaktoria voi ajatella entsyymin tarvitsemana työkaluna: ilman sitä entsyymi on olemassa, mutta ei pysty tekemään omaa kemiallista tehtäväänsä normaalisti.
Ihmisellä molybdeeniä tarvitsevat entsyymit osallistuvat muun muassa rikkiyhdisteiden sekä puriinien aineenvaihduntaan ja eräiden muiden yhdisteiden käsittelyyn. Vaikka näiden entsyymien määrä on pieni verrattuna esimerkiksi magnesiumista riippuvaisten entsyymien valtavaan joukkoon, niiden tekemät reaktiot ovat hyvin tarkkaan määriteltyjä.
Molybdeeni havainnollistaa hyvin sitä, ettei ravintoaineen merkitystä voi päätellä siitä, kuinka paljon sitä tarvitsemme. Proteiinia mitataan ruokavaliossa grammoissa, monia vitamiineja milligrammoissa ja molybdeenia vain mikrogrammoissa. Silti jokaisella niistä on oma paikkansa elimistön kemiassa.
Molybdeenia saadaan tavallisesta ruoasta, erityisesti palkokasveista, viljoista, pähkinöistä ja siemenistä. Kasvien molybdeenipitoisuuteen vaikuttaa kuitenkin myös maaperä, joten saman ruoka-aineen pitoisuudet voivat vaihdella kasvuympäristön mukaan.
Molybdeeni onkin hyvä muistutus siitä, kuinka hienojakoinen järjestelmä ravitsemus lopulta on. Elimistö tarvitsee suurten rakennusaineiden rinnalle myös hyvin pieniä määriä hivenaineita, jotta sen kemiallinen koneisto pystyy tekemään työnsä.
Sulfiitit tunnetaan ehkä parhaiten elintarvikkeiden säilöntäaineina. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi viineissä ja joissakin kuivatuissa hedelmissä, mutta sulfiitti ei ole elimistölle täysin vieras yhdiste. Sulfiittia muodostuu myös kehon omassa aineenvaihdunnassa, kun rikkiä sisältäviä aminohappoja käsitellään.
Ja juuri tässä molybdeenillä on kiinnostava tehtävä.
Elimistössä toimii sulfiittioksidaasi-niminen entsyymi, jonka toiminta riippuu molybdeenistä. Sen tehtävänä on muuttaa sulfiittia edelleen sulfaatiksi. Sulfaatti on elimistössä tavallinen rikkiyhdiste, jota voidaan hyödyntää erilaisissa biologisissa prosesseissa tai poistaa elimistöstä virtsan mukana.
Molybdeeni ei siis varsinaisesti ”hajota sulfiitteja” yksin. Tarkemmin sanottuna se toimii osana entsyymijärjestelmää, jonka avulla sulfiitti muutetaan sulfaatiksi.
Yksi lähde löytyy omista proteiineistamme ja ruoasta saatavista aminohapoista. Metioniini ja kysteiini sisältävät rikkiä, ja niiden aineenvaihdunnan aikana syntyy useita erilaisia rikkiyhdisteitä. Sulfiitti on yksi tämän kemiallisen ketjun välivaiheista.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka ravintoaineet toimivat kehossa verkostona. Rikkiä sisältävät aminohapot tulevat proteiineista, niiden käsittelyyn tarvitaan entsyymejä ja yhden näistä entsyymeistä toimintaan tarvitaan puolestaan molybdeenia.
On kuitenkin tärkeää erottaa normaali fysiologia väitteestä, että molybdeenilisä ratkaisisi esimerkiksi elintarvikkeiden sulfiitteihin liittyviä oireita. Se, että molybdeeni kuuluu sulfiittioksidaasin toimintaan, ei tarkoita automaattisesti sitä, että suurempi molybdeenin saanti tehostaisi järjestelmää tai poistaisi sulfiitteihin liittyvän herkkyyden.
Molybdeenin ja sulfiitin yhteys kertoo ennen kaikkea siitä, kuinka tarkasti elimistö on rakentanut kemialliset käsittelyreitit myös yhdisteille, joita syntyy aivan normaalin aineenvaihdunnan seurauksena.