Ainesosat:
Aktiivihiilikonsentraatti, fenkoliuute (Foeniculum vulgare extr. sicc), kardemummauute (Elettaria cardamomum extr. sicc), anisruohouute (Pimpinella anisum L. extr. sicc), kamomillauute (Matricaria chamomilla extr. sicc), Lactobacillus acidophilus, timjamiuute (Thymus vulgaris extr. sicc), täyteaine (mikrokiteinen selluloosa), paakkuuntumisenestoaineet (rasvahappojen magnesiumsuolat ja piidioksidi), gelatiini (kapseli).
Sisältö / 2 kapselia
Huom! Kapseli sisältää gelatiinia, joten valmiste ei ole vegaaninen eikä kasvissyöjille sopiva.
Pakkauskoko: 60 kapselia
Päiväannos: 2 kapselia
2 kapselia päivässä nesteen kera.
Aktiivihiilellä on voimakas adsorptiokyky eli se pystyy sitomaan aineita pinnalleen ruoansulatuskanavassa. Tämän vuoksi aktiivihiilivalmistetta ei ole hyvä ottaa samanaikaisesti lääkkeiden tai muiden suun kautta otettavien ravintolisien kanssa. Jos käytössäsi on säännöllinen lääkitys, varmista sopiva käyttö ja annosväli lääkäriltä tai apteekista.
Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Säilytettävä lasten ulottumattomissa.
Fytocomplex Aktiivihiili poikkeaa yksinkertaisista aktiivihiilivalmisteista siinä, ettei se perustu pelkästään hiileen. Aktiivihiilen rinnalle on rakennettu viiden yrtin kokonaisuus, jossa yhdistyvät fenkoli, kardemumma, anis, kamomilla ja timjami. Mukana on lisäksi Lactobacillus acidophilus -maitohappobakteereja.
Fenkoli on aromaattinen sarjakukkaiskasvi, jonka siemeniä on käytetty pitkään ruoanlaitossa ja perinteisissä yrttivalmisteissa erityisesti aterioiden ja ruoansulatuksen yhteydessä. Anis ja kardemumma kuuluvat niin ikään aromaattisiin maustekasveihin. Niille ominaiset eteeriset öljyt antavat kasveille niiden tunnistettavan tuoksun ja maun.
Kamomilla puolestaan sisältää useita kasvin luontaisia yhdisteitä, kuten flavonoideihin kuuluvaa apigeniinia. Valmisteen päiväannoksessa apigeniineja on 300 µg. Kokonaisuutta täydentävät timjami ja Lactobacillus acidophilus.
Pidämme tuotteesta erityisesti silloin, kun etsitään aktiivihiiltä sisältävää valmistetta, mutta halutaan sen rinnalle myös monipuolinen yrttiyhdistelmä.
Aktiivihiili ei ole sama asia kuin tavallinen grillihiili. Se valmistetaan hiilipitoisesta materiaalista ja käsitellään siten, että hiileen muodostuu erittäin huokoinen rakenne ja suuri sisäinen pinta-ala.
Juuri tämä rakenne selittää aktiivihiilen kiinnostavimman ominaisuuden: adsorption. Adsorptiossa aineita kiinnittyy hiilen pinnalle. Tämä on eri asia kuin absorptio, jossa aine imeytyy materiaalin sisään.
Aktiivihiilen sitomiskyky ei kuitenkaan ole erityisen valikoiva. Tämä on tärkeää ymmärtää myös ravintolisäkäytössä: sama ominaisuus, jonka vuoksi aktiivihiiltä käytetään erilaisten yhdisteiden sitomiseen, tarkoittaa samalla sitä, että se voi vaikuttaa suun kautta otettujen lääkkeiden ja muiden aineiden imeytymiseen. Siksi aktiivihiiltä ei kannata ajatella tavallisena päivittäisenä ravintoaineena.
Aboa Medica Fytocomplex Aktivt kol – 60 kapslar
En kombination av aktivt kol, örtextrakt och mjölksyrabakterier.
Fytocomplex Aktivt kol innehåller aktivt kol tillsammans med fänkål, kardemumma, anis, kamomill och timjan samt mjölksyrabakterien Lactobacillus acidophilus.
2 kapslar dagligen med vätska.
Aktivt kol har en stark adsorptionsförmåga och kan därför även påverka upptaget av läkemedel och andra ämnen som tas via munnen. Ta därför inte produkten samtidigt med läkemedel. Om du använder regelbunden medicinering, kontrollera lämplig användning och tidsintervall med läkare eller apotek.
Överskrid inte den rekommenderade dagliga dosen. Kosttillskott ersätter inte en varierad och balanserad kost eller en hälsosam livsstil. Förvaras utom räckhåll för barn.
Observera: Kapseln innehåller gelatin och produkten är därför inte vegansk.
Aktiivihiilen toiminta perustuu ennen kaikkea yhteen kiinnostavaan fysikaaliseen ominaisuuteen: sen valtavan suureen pinta-alaan. Hiili käsitellään valmistuksen aikana niin, että siihen muodostuu erittäin huokoinen rakenne. Pienenkin aktiivihiilimäärän sisälle kätkeytyy tämän vuoksi huomattavan paljon pintaa, johon erilaiset molekyylit voivat kiinnittyä.
Tästä käytetään nimitystä adsorptio. Sana menee helposti sekaisin absorption eli imeytymisen kanssa, mutta kyse on eri ilmiöstä. Absorptiossa aine siirtyy toisen materiaalin sisään, kun taas adsorptiossa molekyylejä kiinnittyy materiaalin pinnalle. Aktiivihiilen tapauksessa juuri lukemattomat pienet huokoset muodostavat suuren pinnan, johon erilaiset yhdisteet voivat tarttua ruoansulatuskanavassa.
Tämä ominaisuus selittää myös sen, miksi aktiivihiiltä käytetään lääketieteessä tietyissä myrkytystilanteissa. Riittävän nopeasti annettuna lääkehiili voi sitoa tiettyjä ruoansulatuskanavassa olevia aineita ja vähentää niiden imeytymistä elimistöön. Se ei kuitenkaan sido kaikkia aineita yhtä hyvin, eikä lääketieteellistä lääkehiilen käyttöä pidä sekoittaa ravintolisänä käytettävän aktiivihiilen tavanomaiseen käyttöön.
Samasta syystä aktiivihiileen liittyy tärkeä käytännön huomio: se ei osaa valita, mitä sen halutaan sitovan. Sen pinnalle voi kiinnittyä myös lääkkeitä ja muita suun kautta otettuja aineita. Siksi aktiivihiiltä ei kannata ottaa samaan aikaan lääkkeiden kanssa, ja säännöllisen lääkityksen yhteydessä sopiva käyttö sekä annosväli on hyvä varmistaa lääkäriltä tai apteekista.
Aktiivihiilestä käytetään joskus myös ilmaisuja kuten ”kehon puhdistaminen” tai ”detox”. Fysiologisesti tällainen kuvaus on liian yksinkertainen. Aktiivihiili vaikuttaa ruoansulatuskanavan sisällä adsorboimalla tiettyjä aineita pinnalleen – se ei kierrä verenkierrossa puhdistamassa kudoksia eikä korvaa elimistön omia aineenvaihdunta- ja poistumisjärjestelmiä, joista vastaavat muun muassa maksa, munuaiset, suolisto ja keuhkot.
Juuri tämän vuoksi aktiivihiili on kiinnostava aine: sen toimintaperiaate ei tarvitse mystiikkaa ympärilleen. Kyse on hyvin konkreettisesta kemiasta ja poikkeuksellisen huokoisen materiaalin suuresta pinta-alasta.
Kaasun muodostuminen suolistossa kuuluu normaaliin ruoansulatukseen. Osa ruoansulatuskanavan kaasusta on yksinkertaisesti nieltyä ilmaa, mutta merkittävä osa syntyy paksusuolessa, kun suolistomikrobit käyttävät ravinnokseen sellaisia hiilihydraatteja ja muita yhdisteitä, jotka eivät ole imeytyneet kokonaan ohutsuolessa.
Tätä mikrobien tekemää hajotustyötä kutsutaan fermentaatioksi eli käymiseksi. Sen aikana voi muodostua esimerkiksi vetyä, hiilidioksidia ja joillakin ihmisillä metaania. Samalla syntyy kuitenkin myös aineenvaihduntatuotteita, joilla on elimistölle tärkeitä tehtäviä. Esimerkiksi ravintokuidun fermentaatiossa muodostuvat lyhytketjuiset rasvahapot ovat osa suoliston normaalia aineenvaihduntaa. Kaasun muodostuminen ei siis itsessään tarkoita, että ruoansulatuksessa olisi jotakin vialla.
Ruoat eroavat kuitenkin huomattavasti siinä, kuinka helposti niiden hiilihydraatit fermentoituvat. Esimerkiksi palkokasvit, sipulit, valkosipuli sekä monet runsaasti tiettyjä fermentoituvia hiilihydraatteja sisältävät ruoat voivat lisätä kaasun muodostumista. Tässä yhteydessä puhutaan usein FODMAP-hiilihydraateista. Ne ovat lyhytketjuisia, heikosti imeytyviä tai nopeasti fermentoituvia hiilihydraatteja, jotka voivat herkillä ihmisillä lisätä kaasua, suolen venytystä ja muita vatsaoireita.
Mielenkiintoista on, ettei koettu turvotus aina tarkoita sitä, että suolistossa olisi poikkeuksellisen paljon kaasua. Oireeseen vaikuttavat myös suolen liike, kaasun kulkeutuminen, vatsan ja pallean toiminta sekä se, kuinka herkästi hermosto aistii suolen venymisen. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä suoliston normaali venytys voi tuntua huomattavasti voimakkaampana kuin ihmisellä, jonka suoliston tuntoherkkyys on vähäisempi. Tätä kutsutaan viskeraaliseksi yliherkkyydeksi.
Myös ruokailutapa vaikuttaa. Nopeasti syödessä, puhuessa samalla kun syödään, purukumia pureskellessa tai hiilihapollisia juomia juodessa ruoansulatuskanavaan voi päätyä enemmän ilmaa. Toisaalta äkillinen kuitumäärän lisääminen voi hetkellisesti lisätä fermentaatiota ennen kuin ruoansulatusjärjestelmä ehtii sopeutua muutokseen.
Siksi kaasujen ja turvotuksen kohdalla kannattaa tarkastella kokonaisuutta sen sijaan, että yksittäinen ruoka leimataan automaattisesti huonoksi. Mitä syödään, kuinka paljon syödään, kuinka nopeasti syödään, millainen suoliston mikrobisto on ja kuinka herkästi suoliston hermosto reagoi venytykseen vaikuttavat kaikki siihen, miltä aterian jälkeinen olo tuntuu.
Suolisto ei siis ole vain putki, jossa ruoka kulkee eteenpäin. Se on jatkuvasti liikkeessä oleva, mikrobien, hermoston, ravinnon ja ruoansulatusnesteiden muodostama ekosysteemi – ja pieni määrä kaasua kuuluu tämän järjestelmän normaaliin toimintaan.
