Yhden raaka-aineen luuliemijauhe ruoholla ruokitusta naudasta. 95 % proteiinia ja kollageenille tyypillinen aminohappoprofiili.
Dense Bone Broth on naudan luuliemestä valmistettu jauhe, joka tuo perinteisen pitkään haudutetun luuliemen helppokäyttöiseen muotoon. Jauhe voidaan sekoittaa lämpimään juomaan tai käyttää osana keittoja, patoja, kastikkeita ja muuta ruoanlaittoa.Ainesosat:
Naudan luuliemiproteiini ruoholla ruokitusta naudasta.
Suositeltu annos: 15 g päivässä.
Ravintosisältö / 15 g:
Energia 264 kJ / 63 kcal
Rasva 0,5 g – josta tyydyttynyttä 0,1 g
Hiilihydraatit 0,2 g – josta sokereita 0 g
Kuitu 0,2 g
Proteiini 14 g
Suola 0,3 g
Ravintosisältö / 100 g:
Energia 1757 kJ / 420 kcal
Rasva 3 g– josta tyydyttynyttä 0,8 g
Hiilihydraatit 1 g– josta sokereita 0 g
Kuitu 1 g
Proteiini 95 g
Suola 2 g
Suola on tuotteessa luontaisesti esiintyvää eikä siihen ole lisätty suolaa.
Pakkauskoko: 500 g
Annoksia pakkauksessa: noin 33
Raaka-aine: EU alueella kasvatetut ruoholla ruokitut naudat.
Sekoita 15 g eli noin yksi reilu ruokalusikallinen haluamaasi juomaan tai ruokaan.
Luuliemijauhetta voi käyttää esimerkiksi lämpimänä liemijuomana tai lisätä keittoihin, patoihin ja kastikkeisiin. Se sopii myös ruokiin, joihin halutaan helposti lisää eläinperäistä proteiinia.
Voit rakentaa siitä yksinkertaisen lämpimän liemijuoman lisäämällä joukkoon esimerkiksi yrttejä ja mausteita.
Pidämme tässä tuotteessa ennen kaikkea siitä, että luuliemestä on tehty yksinkertaista.
Perinteisen luuliemen valmistaminen vaatii raaka-aineita ja pitkän haudutusajan. Jauhe mahdollistaa saman tyyppisen raaka-aineen käyttämisen muutamassa sekunnissa.
Toinen kiinnostava ominaisuus on proteiinin koostumus. Tavallinen länsimainen ruokavalio sisältää paljon lihaslihaa, jonka aminohappoprofiili eroaa sidekudoksen ja kollageenin proteiineista. Luuliemijauheessa korostuvatkin erityisesti glysiini, proliini ja hydroksiproliini.
Tuotteessa ei ole myöskään yritetty tehdä luuliemestä monimutkaista hyvinvointituotetta. Ainesosaluettelossa on käytännössä yksi asia: naudan luuliemiproteiini.
Luuliemi on vanha ruoka, joka syntyy yksinkertaisesta ajatuksesta: eläimestä hyödynnetään muutakin kuin lihasliha. Pitkän haudutuksen aikana luista, rustoista ja sidekudoksesta siirtyy liemeen muun muassa proteiineja ja niiden rakenneosia.
Ravitsemuksellisesti luuliemen kiinnostavimpia ominaisuuksia on sen kollageenille tyypillinen aminohappoprofiili.
Kollageeni on eläinkunnan runsain rakenneproteiini, ja sen aminohappokoostumus eroaa monista muista proteiineista. Siinä esiintyy erityisen runsaasti glysiiniä ja proliinia sekä kollageenille hyvin tunnusomaista hydroksiproliinia.
Tämä tekee luuliemiproteiinista erilaisen proteiininlähteen kuin esimerkiksi tavallinen lihasliha, kananmuna tai heraproteiini. Kyse ei ole siitä, että toinen olisi toista ”parempi”, vaan siitä, että eri kudosten proteiinit rakentuvat erilaisista aminohappoyhdistelmistä.
Perinteisen luuliemen valmistaminen vie kuitenkin aikaa. Luita ja sidekudosta voidaan hauduttaa tuntikausia, ja lopputuloksen koostumus vaihtelee käytettyjen raaka-aineiden, veden määrän ja valmistusajan mukaan.
Jauheessa idea on yksinkertainen: luuliemen proteiinit on tuotu tiivistettyyn ja helposti annosteltavaan muotoon. Dense Bone Broth sisältää 95 % proteiinia, ja 15 gramman annoksesta saadaan noin 14 grammaa proteiinia.
Luuliemi sopii myös hyvin yhteen nose-to-tail-ajattelun kanssa. Kun eläimestä käytetään lihasten lisäksi luita ja sidekudoksia, hyödynnetään ravinnoksi myös sellaisia osia, jotka nykyisessä ruokakulttuurissa jäävät helposti vähälle käytölle.
Luuliemi ei siis ole uusi hyvinvointikeksintö. Uutta on lähinnä se, että vanha ruoka on saatu mahtumaan lusikalliseen jauhetta.
Dense Bone Broth – benbuljongspulver 500 g
Produkten innehåller endast benbuljongprotein från gräsbetande nötkreatur. Inga sötningsmedel eller aromer har tillsatts.
En portion på 15 gram innehåller cirka 14 gram protein.
Proteinets aminosyraprofil kännetecknas särskilt av aminosyror som förekommer rikligt i kollagen, såsom glycin, prolin och hydroxyprolin.
Näringsinnehåll
Ingredienser: benbuljongprotein från gräsbetande nötkreatur.
Rekommenderad portion: 15 g per dag.
Näringsvärde / 15 g:
Energi 264 kJ / 63 kcal
Fett 0,5 g
– varav mättat fett 0,1 g
Kolhydrater 0,2 g
– varav sockerarter 0 g
Fiber 0,2 g
Protein 14 g
Salt 0,3 g
Näringsvärde / 100 g:
Energi 1757 kJ / 420 kcal
Fett 3 g
– varav mättat fett 0,8 g
Kolhydrater 1 g
– varav sockerarter 0 g
Fiber 1 g
Protein 95 g
Salt 2 g
Saltet förekommer naturligt i produkten och inget salt har tillsatts.
Förpackningsstorlek: 500 g
Antal portioner: cirka 33
Råvara: gräsbetande nötkreatur uppfödda inom EU.
Användning
Blanda 15 g, cirka en rågad matsked, i valfri dryck eller maträtt.
Pulvret kan användas som en varm buljongdryck eller tillsättas i exempelvis soppor, grytor och såser.
Förvaras torrt och väl förslutet.
Kollageeni ei ole vain yksi proteiini muiden joukossa. Se on eläinkunnan runsain rakenneproteiini, ja sen rakenne on niin tunnusomainen, että sen voi melkein tunnistaa jo aminohappokoostumuksesta.
Kollageenissa toistuu jatkuvasti kolmen aminohapon muodostama jakso, jossa joka kolmas aminohappo on glysiini. Glysiini on kaikista aminohapoista pienin, ja juuri pieni koko mahdollistaa kollageenin kolmen proteiiniketjun pakkautumisen tiiviisti yhteen.
Näin muodostuu kollageenille ominainen kolmoiskierre – vähän kuin kolme lankaa olisi kierretty yhdeksi vahvaksi köydeksi.
Toinen kollageenissa runsaasti esiintyvä aminohappo on proliini. Sen rengasmainen rakenne tekee proteiiniketjusta tavallista jäykemmän ja auttaa kollageenia saavuttamaan sille ominaisen muodon.
Sitten mukaan tulee yksi erityisen kiinnostava nimi: hydroksiproliini.
Hydroksiproliinia muodostetaan elimistössä proliinista sen jälkeen, kun proliini on liitetty muodostuvaan kollageeniketjuun. Tässä reaktiossa tarvitaan C-vitamiinia. Hydroksiproliini puolestaan auttaa vakauttamaan kollageenin kolmoiskierteistä rakennetta.
Tämä on yksi syy siihen, miksi vakava C-vitamiinin puute näkyy niin voimakkaasti sidekudoksissa: ilman riittävää C-vitamiinia normaalin kollageenin muodostuminen häiriintyy.
Dense Bone Brothin aminohappoprofiilissa juuri glysiini, proliini ja hydroksiproliini korostuvat.
Ne eivät ole sattumalta samassa tuotteessa. Ne kertovat jotain siitä, minkälaisesta kudoksesta proteiini on lähtöisin.
Proteiinista puhutaan usein yhtenä ravintoaineena ja huomio kiinnittyy helposti siihen, kuinka monta grammaa proteiinia jokin ruoka sisältää. Elimistön näkökulmasta asia on kuitenkin hieman monimutkaisempi. Proteiinit rakentuvat aminohapoista, ja niiden aminohappokoostumus vaihtelee sen mukaan, millaisesta proteiinista ja kudoksesta on kyse. Siksi kaksi ruokaa voi sisältää saman määrän proteiinia mutta tarjota keskenään varsin erilaisen aminohappoprofiilin.
Hyvä esimerkki tästä löytyy naudan eri kudoksista. Tavallinen pihvi on pääasiassa luurankolihasta, jonka keskeisiin proteiineihin kuuluvat esimerkiksi aktiini ja myosiini. Ne ovat osa järjestelmää, joka mahdollistaa lihaksen supistumisen ja liikkeen. Sidekudoksen tehtävä on puolestaan aivan toisenlainen: se antaa kudoksille rakennetta ja mekaanista kestävyyttä sekä muodostaa tukirakenteita esimerkiksi jänteisiin, rustoon, ihoon ja luiden ympärille. Sidekudoksen tärkeimpiin rakenneproteiineihin kuuluu kollageeni.
Kudosten erilaiset tehtävät näkyvät myös niiden proteiinien rakenteessa. Kollageenille on ominaista erityisesti glysiinin, proliinin ja hydroksiproliinin suuri määrä. Lihaslihan proteiineissa aminohapot jakautuvat eri tavalla ja välttämättömien aminohappojen osuus on tyypillisesti suurempi. Tästä syystä esimerkiksi 20 grammaa kollageeniproteiinia ei ole aminohappokoostumukseltaan sama asia kuin 20 grammaa kananmunasta, lihasta tai herasta saatavaa proteiinia, vaikka ravintoarvotaulukossa kaikkien kohdalla puhutaankin yksinkertaisesti proteiinigrammoista.
Kollageenia ei myöskään pidetä ravitsemuksellisesti täydellisenä proteiinina, sillä sen välttämättömien aminohappojen koostumus ei yksinään vastaa ihmisen kaikkia proteiinin tarpeita. Luuliemiproteiinia ei siksi ole mielekästä ajatella monipuolisen ruokavalion muiden proteiininlähteiden korvaajana. Kiinnostavampaa on tarkastella sitä osana kokonaisuutta: jos ruokavalion proteiini tulee pääasiassa lihaslihasta, kananmunista, kalasta ja maitotuotteista, luuliemiproteiini tuo niiden rinnalle hyvin erilaisen aminohappokoostumuksen.
Tämä on myös yksi kiinnostava näkökulma perinteiseen tapaan hyödyntää eläimestä muutakin kuin pelkkää lihaslihaa. Kun ruokavalioon kuuluivat myös pitkään haudutetut luut, nahka, rustot ja muut sidekudokset, samalla syötiin luonnostaan erilaisia eläinperäisiä proteiineja. Nykyisessä ruokavaliossa nämä osat jäävät helposti vähäisemmälle käytölle, vaikka lihaslihaa saatetaan syödä runsaastikin.
Proteiinin määrällä on siis merkitystä, mutta grammamäärä kertoo vain osan tarinasta. Myös sillä on väliä, mistä proteiini on peräisin ja millaisista aminohapoista se rakentuu.
