Ainesosat:
Pakastekuivattu naudanmaksa*, kapseli (naudangelatiini).
* Ruoholla ruokituista naudoista.
Suositeltu vuorokausiannos:
6 kapselia.
Vuorokausiannos (6 kapselia) sisältää:
Pakastekuivattua naudanmaksaa 4 500 mg
Pakkauskoko: 180 kapselia.
Pakkaus sisältää 30 päiväannosta suositellulla kuuden kapselin päiväannoksella.
Ei lisättyjä täyte-, väri- tai säilöntäaineita.
Valmistettu Ruotsissa.
Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisää ei tule käyttää monipuolisen ja tasapainoisen ruokavalion eikä terveiden elämäntapojen korvikkeena. Säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.
Ota 6 kapselia päivässä nesteen kanssa.
Kapselit voi halutessaan jakaa useampaan annokseen päivän aikana.
Dense Beef Liver kiinnostaa meitä ennen kaikkea siksi, että tässä ravintolisän lähtökohtana ei ole yksittäinen eristetty ravintoaine vaan kokonainen ruoka-aine – naudanmaksa.
Maksa kuuluu ravintotiheimpiin eläinperäisiin ruokiin, mutta samalla se on ruoka-aine, jonka maku jakaa mielipiteitä. Maksakapseli tarjoaa mahdollisuuden käyttää pakastekuivattua maksaa ilman maksan valmistamista tai sen voimakasta makua.
Pidämme myös tuotteen yksinkertaisuudesta. Kapselin sisältö on pakastekuivattua naudanmaksaa, ja kapselikuori valmistetaan naudangelatiinista. Ei pitkää ainesosaluetteloa eikä erikseen lisättyä vitamiini- ja mineraaliseosta.
Pakastekuivaus puolestaan poistaa raaka-aineesta vettä matalassa lämpötilassa ja mahdollistaa maksan muuttamisen kuivaksi, säilyväksi jauheeksi.
Yksinkertainen tapa tuoda ruoholla ruokitun naudan maksaa osaksi ruokavaliota kapselimuodossa.
Maksa on ravitsemuksellisesti aivan omaa luokkaansa. Se sisältää samassa ruoka-aineessa luontaisesti esimerkiksi A-vitamiinia, B12-vitamiinia, folaattia, rautaa ja kuparia sekä proteiinia.
Juuri ravintoainetiheys erottaa sisäelimet tavallisesta lihaksesta eli siitä lihasta, jota yleensä tarkoitamme puhuessamme lihasta. Naudan jauheliha ja pihvi ovat erinomaisia esimerkiksi proteiinin lähteitä, mutta maksan mikroravinneprofiili on hyvin erilainen.
Ravintotiheys tarkoittaa kuitenkin myös sitä, ettei maksan kanssa tarvitse ajatella periaatteella ”mitä enemmän, sitä parempi”. Erityisesti A-vitamiinia ja kuparia maksassa on luontaisesti paljon. Maksa onkin hyvä esimerkki ruoasta, jossa pieni määrä voi sisältää huomattavan määrän mikroravinteita.
Dense Beef Liver – 180 kapslar
Ingredienser:
Frystorkad nötlever* och kapsel (nötgelatin).
* Från gräsbetande nötkreatur.
Rekommenderad daglig dos:
6 kapslar.
Den rekommenderade dagliga dosen (6 kapslar) innehåller:
Frystorkad nötlever 4 500 mg
Förpackningsstorlek: 180 kapslar.
Förpackningen räcker i 30 dagar vi
Kun puhutaan lihasta, ajattelemme yleensä lihaskudosta: jauhelihaa, pihviä tai fileetä. Sisäelimet ovat ravitsemuksellisesti aivan oma maailmansa, ja maksa on niistä yksi ravintotiheimmistä. Pieneen määrään maksaa pakkautuu poikkeuksellisen paljon vitamiineja ja kivennäisaineita, minkä vuoksi maksaa on syöty eri ruokakulttuureissa jo kauan ennen kuin kukaan tiesi, mitä B12-vitamiini tai retinoli tarkoittaa.
Yksi maksan erityispiirteistä on sen sisältämä A-vitamiini. Kasvikunnan ruoista saatavat beetakaroteeni ja muut karotenoidit ovat A-vitamiinin esiasteita, joita elimistön täytyy muuttaa käyttökelpoiseksi A-vitamiiniksi. Maksassa A-vitamiinia esiintyy valmiiksi muodostuneena retinolina. A-vitamiinia tarvitaan muun muassa normaalin näkökyvyn, immuunijärjestelmän sekä ihon ja limakalvojen ylläpitämiseen.
Maksa tunnetaan myös B12-vitamiinista, jota esiintyy luonnostaan käytännössä eläinperäisissä elintarvikkeissa. B12 osallistuu muun muassa normaaliin punasolujen muodostumiseen, hermoston toimintaan ja energia-aineenvaihduntaan. Samasta ruoka-aineesta saadaan myös folaattia – vitamiinia, jonka moni yhdistää ensimmäisenä vihreisiin kasviksiin.
Mineraalipuolella maksan kiinnostavuutta lisäävät erityisesti rauta ja kupari. Naudanmaksan rauta on osittain hyvin imeytyvää hemirautaa. Kupari puolestaan osallistuu normaaliin raudan kuljetukseen elimistössä, joten nämä kaksi ravintoainetta löytyvät samasta ruoasta kiinnostavana parina.
Juuri tässä näkyy kokonaisen ruoan kiehtovuus. Maksa ei ole ”rautavalmiste”, ”B12-valmiste” tai ”A-vitamiinivalmiste”, vaan ruoka, jossa useita ravintoaineita esiintyy luonnostaan rinnakkain.
Ravintotiheys tarkoittaa samalla sitä, ettei maksaa tarvitse syödä valtavia määriä. Erityisesti valmiiksi muodostunutta A-vitamiinia ja kuparia siinä voi olla runsaasti. Maksan kohdalla enemmän ei siis automaattisesti ole parempi.
Ehkä maksan erityisyys tiivistyy juuri tähän: hyvin pieni määrä ruokaa voi sisältää hämmästyttävän suuren kirjon mikroravinteita.
Maksasta kuulee toisinaan väitteen: “En syö maksaa, koska maksa on elimistön suodatin ja täynnä myrkkyjä.”
Ajatus kuulostaa ensisilmäyksellä loogiselta. Maksa osallistuu todella elimistölle vieraiden aineiden, lääkeaineiden ja aineenvaihdunnan lopputuotteiden käsittelyyn. Mutta tästä ei seuraa, että maksa toimisi roskapussina, johon kaikki käsitellyt aineet jäävät pysyvästi makaamaan.
Maksa on pikemminkin valtava biokemiallinen käsittelylaitos.
Maksasolujen entsyymijärjestelmät muuttavat jatkuvasti elimistön omia yhdisteitä ja ulkopuolelta tulevia aineita. Tunnettu esimerkki ovat sytokromi P450 -entsyymit, jotka osallistuvat monien lääkeaineiden ja muiden yhdisteiden aineenvaihduntaan. Maksassa tapahtuvissa reaktioissa yhdisteitä voidaan muokata edelleen sellaiseen muotoon, että elimistö pystyy käsittelemään ja poistamaan niitä esimerkiksi virtsan tai sapen kautta.
Tästä kokonaisuudesta käytetään usein sanaa detoksifikaatio. Se ei tarkoita epämääräistä ”kehon puhdistamista”, vaan todellisia entsyymireaktioita, joita tapahtuu maksassa joka päivä ilman erityisiä detox-kuureja.
Maksa kyllä toimii myös varastona – mutta aivan toisille aineille. Sinne varastoituu esimerkiksi glykogeenia, A-vitamiinia, B12-vitamiinia, rautaa ja kuparia. Juuri tämä on yksi syy siihen, miksi maksa on ravintona niin ravinnetiheää.
On silti liian yksinkertaista väittää, ettei maksaan voisi koskaan kertyä mitään haitallista. Esimerkiksi tietyt ympäristösaasteet ja raskasmetallit voivat kertyä eläinten kudoksiin, ja pitoisuuksiin vaikuttavat eläinlaji, ikä, ympäristö ja tuotanto-olosuhteet. Siksi myös sisäelimissä raaka-aineen alkuperällä ja elintarviketurvallisuuden valvonnalla on merkitystä.
Ajatus maksasta elimistön ”likaisena suodattimena” antaa siis väärän kuvan sen tehtävästä. Munuaisetkaan eivät ole täynnä virtsaa vain siksi, että ne osallistuvat sen muodostamiseen.
Maksa ei ole elimistön roskakori. Se on yksi kehon aktiivisimmista aineenvaihduntaelimistä – ja juuri sen vuoksi myös ravitsemuksellisesti niin kiinnostava.
