Standardoitu siveydenpuu-uute naisille – yhdestä kapselista 100 mg uutetta, josta 0,6 mg aukubiinia.
Vitex agnus-castus tunnetaan Suomessa nimillä siveydenpuu ja munkinpippuri. Se on Välimeren alueella kasvava pensas, jonka pieniä marjamaisia hedelmiä on käytetty pitkään eurooppalaisessa kasviperinteessä erityisesti naisten hyvinvoinnin yhteydessä.Ainesosat:
Maltodekstriini, siveydenpuu-uue (Vitex agnus-castus L., Italia), kapseli (hydroksipropyylimetyyliselluloosa), paakkuuntumisenestoaine (piidioksidi).
Suositeltu vuorokausiannos:
1 kapseli 1–2 kertaa päivässä.
1–2 kapselia sisältää:
Siveydenpuu-uutetta 100–200 mg
– josta aukubiinia 0,6–1,2 mg
Pakkauskoko: 60 kapselia.
Vegaaninen. Ei sisällä gluteenia eikä yleisiä allergeeneja, kuten maitoa, kananmunaa, soijaa tai pähkinää.
Valmistettu Suomessa Natura Median omassa tuotannossa Raisiossa.
Ota 1 kapseli 1–2 kertaa päivässä veden kanssa.
Tuotetta ei suositella alle 18-vuotiaille, raskaana oleville eikä imettäville.
Jos käytät hormonaalista lääkitystä, kuten hormonaalista ehkäisyä, keskustele lääkärin tai farmaseutin kanssa ennen tuotteen käyttöä.
Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja.
Säilytä kuivassa, huoneenlämmössä ja kirkkaalta valolta suojattuna. Säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.
Vitex on yksi tunnetuimmista eurooppalaisessa kasviperinteessä naisten hyvinvoinnin yhteydessä käytetyistä kasveista. Natura Median tuotteessa pidämme erityisesti siitä, että kyseessä on yksinkertainen yhden kasvin valmiste, jonka sisältämän uutteen määrä ja standardointi on ilmoitettu selkeästi.
Standardointi on kasviuutteissa kiinnostava asia. Kasvi ei ole laboratorio-olosuhteissa valmistettu molekyyli, vaan sen kemiallinen koostumus vaihtelee luonnostaan esimerkiksi kasvuympäristön, sadonkorjuun ja raaka-aineen käsittelyn mukaan. Standardoinnilla pyritään tekemään kasviuutteen koostumuksesta tasalaatuisempaa valmistuserästä toiseen.
Tässä tuotteessa ilmoitettu merkkiaine on aukubiini, jota yhdessä kapselissa on 0,6 mg.
Pidämme myös raaka-aineen jäljitettävyydestä. Natura Median käyttämän siveydenpuun marjat kerätään luonnonvaraisista pensaista Välimeren alueella Marokossa, minkä jälkeen ne jalostetaan uutteeksi Italiassa ja valmis tuote valmistetaan Suomessa.
Vitex agnus-castus on huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva pensas, joka viihtyy luonnostaan Välimeren alueella ja Länsi-Aasiassa. Se voi kasvaa usean metrin korkuiseksi ja kukkii näyttävin violetinsinisin kukin. Ravintolisissä käytetään tavallisesti kasvin pieniä, tummia hedelmiä.
Kasvin suomalaiset nimet munkinpippuri ja siveydenpuu kertovat jotakin sen pitkästä kulttuurihistoriasta. Vitexiin on vuosisatojen aikana liitetty ajatuksia siveydestä ja seksuaalisen halun hillitsemisestä, ja kasvia on käytetty myös luostariympäristöissä. Tästä juontuvat sekä englannin chaste tree että latinankieliseen nimeen päätynyt agnus-castus.
Nykyisin kasvi kiinnostaa kuitenkin ennen kaikkea sen sisältämien yhdisteiden vuoksi. Siveydenpuun hedelmistä on tunnistettu muun muassa iridoidiglykosideja, flavonoideja, diterpeenejä ja eteerisen öljyn yhdisteitä. Aukubiini, johon Natura Median uute on standardoitu, kuuluu iridoidiglykosideihin.
Vitex onkin hyvä esimerkki siitä, miksi kasviuutetta ei kannata ajatella vain yhtenä vaikuttavana molekyylinä. Yhden pienen tumman hedelmän sisällä on kokonainen joukko erilaisia kasviyhdisteitä.
Natura Media Vitex – munkpepparextrakt 60 kapslar
Standardiserat extrakt av munkpeppar (Vitex agnus-castus) med 100 mg extrakt per kapsel, varav 0,6 mg aukubin.
Natura Media Vitex innehåller ett standardiserat extrakt av Vitex agnus-castus.
Ingredienser:
Maltodextrin, munkpepparextrakt (Vitex agnus-castus L., Italien), kapsel (hydroxipropylmetylcellulosa), klumpförebyggande medel (kiseldioxid).
Rekommenderad daglig dos:
1 kapsel 1–2 gånger dagligen.
1–2 kapslar innehåller:
Munkpepparextrakt 100–200 mg
– varav aukubin 0,6–1,2 mg
Förpackningsstorlek: 60 kapslar.
Vegansk och fri från gluten samt vanliga allergener såsom mjölk, ägg, soja och nötter.
Tillverkad i Finland i Natura Medias egen produktion i Reso.
Kun puhutaan Vitexistä eli siveydenpuusta, vastaan tulee nopeasti väite, että kasvi ”nostaa progesteronia” tai ”tasapainottaa hormoneja”. Ihmisen hormonitoiminta ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen järjestelmä, eikä Vitex itsessään sisällä progesteronia tai muita ihmisen sukupuolihormoneja. Kasvin kiinnostavuus liittyy pikemminkin siihen, että sen sisältämiä yhdisteitä ja niiden vaikutuksia on tutkittu osana hormonitoimintaa säätelevää kokonaisuutta.
Kuukautiskierron taustalla toimii hypotalamus–aivolisäke–munasarja-akseli, jossa aivot ja munasarjat käyvät jatkuvaa kemiallista keskustelua keskenään. Hypotalamuksesta vapautuva GnRH vaikuttaa aivolisäkkeeseen, joka puolestaan erittää FSH:ta ja LH:ta. Nämä hormonit osallistuvat munarakkulan kehittymisen, ovulaation ja munasarjojen hormonituotannon säätelyyn. Ovulaation jälkeen munarakkulan paikalle muodostuva keltarauhanen alkaa tuottaa progesteronia. Progesteronia ei siis normaalisti vain ”lisätä järjestelmään”, vaan sen tuotanto liittyy koko kuukautiskierron tapahtumaketjuun.
Vitex-tutkimuksessa yksi kiinnostuksen kohteista on ollut prolaktiini. Prolaktiini tunnetaan parhaiten maidontuotantoon liittyvänä hormonina, mutta sitä erittyy myös silloin, kun ihminen ei imetä. Sen eritystä säätelee muun muassa dopamiini, joka toimii prolaktiinin eritystä hillitsevänä viestinä hypotalamuksen ja aivolisäkkeen välillä. Vitexin sisältämistä yhdisteistä erityisesti tiettyjä diterpeenejä on tutkittu niiden dopaminergisten ominaisuuksien vuoksi. Tästä juontuu suuri osa siitä fysiologisesta kiinnostuksesta, jota kasviin nykyisin kohdistuu.
Prolaktiinin, ovulaation ja keltarauhasen toiminnan välillä on yhteyksiä, minkä vuoksi tästä mekanismista on joskus hypätty liian nopeasti päätelmään, että Vitex yksinkertaisesti ”nostaisi progesteronia”. Tarkempi tapa ajatella asiaa on, että tutkimuksessa tarkastellaan kasvin mahdollisia vaikutuksia hormonitoimintaa sääteleviin viestijärjestelmiin, ei sitä, että kasvi toimisi progesteronin kaltaisena hormonina.
Tämä ero on tärkeä myös siksi, että kuukautiskierto ei ole vain estrogeenin ja progesteronin vuorottelua. Mukana ovat hypotalamus, aivolisäke, munasarjat, GnRH, FSH, LH ja prolaktiini sekä suuri joukko paikallisia viestiaineita ja palautemekanismeja. Kun yhden hormonin pitoisuus muuttuu, järjestelmän muut osat reagoivat siihen. Hormonitoiminta muistuttaakin enemmän jatkuvasti keskustelevaa verkostoa kuin riviä toisistaan riippumattomia hormoneja.
Vitex on tästä näkökulmasta erityisen kiinnostava kasvi: sen historia naisten hyvinvoinnin yhteydessä ulottuu vuosisatojen taakse, mutta nykyinen tutkimus yrittää ymmärtää perinteisen käytön taustalla olevaa biologiaa huomattavasti tarkemmalla tasolla. Samalla se muistuttaa siitä, kuinka varovainen kannattaa olla ilmausten kuten ”hormonitasapaino” kanssa. Kehossa ei ole yhtä hormonitasapainon säätönuppia – siellä on kokonainen viestintäverkosto.
Kun ravintolisän kyljessä lukee ”100 mg kasviuutetta”, milligrammamäärä kertoo yllättävän vähän, jos emme tiedä, millaisesta uutteesta on kysymys. Sata milligrammaa uutetta ei ole automaattisesti sama asia kuin sata milligrammaa jauhettua kasvia, eivätkä kahden eri valmistajan 100 milligramman kasviuutteet välttämättä vastaa koostumukseltaan toisiaan.
Kasvi on kemiallisesti paljon vaihtelevampi raaka-aine kuin esimerkiksi puhdas C-vitamiini. Jos kapselissa on 500 mg askorbiinihappoa, tiedämme varsin tarkasti, mikä molekyyli kapselissa on ja kuinka paljon sitä on. Siveydenpuun hedelmässä sen sijaan on samanaikaisesti suuri joukko erilaisia yhdisteitä, kuten iridoideja, flavonoideja, diterpeenejä ja haihtuvia yhdisteitä. Niiden pitoisuuksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi kasvin perimä, kasvupaikka, ilmasto, kypsyysaste, sadonkorjuuajankohta ja raaka-aineen käsittely.
Kun kasvista valmistetaan uute, tarkoituksena on siirtää valittuja kasvin sisältämiä yhdisteitä uutokseen. Uuttamiseen voidaan käyttää esimerkiksi vettä, etanolia tai niiden yhdistelmiä, ja käytetty menetelmä vaikuttaa siihen, millaisia yhdisteitä lopulliseen uutteeseen päätyy. Siksi sana ”Vitex” pakkauksen kyljessä ei vielä yksin kerro kaikkea tuotteesta.
Tässä kohtaa vastaan tulee standardointi. Standardoidussa kasviuutteessa jonkin määritellyn yhdisteen tai yhdisteryhmän pitoisuus pyritään pitämään ennalta määrätyllä tasolla. Tavoitteena on vähentää kasvin luonnollisesta vaihtelusta aiheutuvia eroja ja tehdä eri valmistuseristä mahdollisimman tasalaatuisia.
Natura Median Vitexissä tällaisena ilmoitettuna yhdisteenä on aukubiini, jota yksi kapseli sisältää 0,6 mg. Aukubiini kuuluu iridoidiglykosideihin, joita esiintyy siveydenpuun lisäksi monissa muissakin kasveissa. Sen ilmoittaminen antaa kasviuutteesta yhden mitattavan kemiallisen kiintopisteen: kapselissa ei ole vain epämääräisesti tietty määrä ”Vitexiä”, vaan uutteen koostumusta on myös määritelty tarkemmin.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei standardointi tarkoita sitä, että aukubiini olisi automaattisesti kasvin ainoa tai edes kaikkia sen ominaisuuksia selittävä yhdiste. Siveydenpuusta tunnetaan suuri joukko muitakin yhdisteitä, ja esimerkiksi sen diterpeenit ovat herättäneet tutkimuksessa kiinnostusta. Kasviuutteen standardoinnissa käytettävä yhdiste voi siis toimia myös merkkiaineena, jonka avulla uutteen tasalaatuisuutta seurataan.
Tämä on yksi syy siihen, miksi kasvivalmisteita vertaillessa kannattaa katsoa pakkauksesta muutakin kuin suurinta milligrammalukua. Olennaisia kysymyksiä ovat myös mitä kasvin osaa on käytetty, onko kyseessä jauhe vai uute, miten uute on valmistettu ja onko sen koostumusta standardoitu. Kasvirohdosten maailmassa suurempi numero etiketissä ei yksin kerro paremmasta tuotteesta.
