
37,90 €
Kuuden erilaisen entsyymin yhdistelmä aterian yhteydessä käytettäväksi.
Biolatte Superzym sisältää kuusi erilaista entsyymiä: proteaasia, lipaasia, α-amylaasia, laktaasia, α-galaktosidaasia ja fytaasia. Eri entsyymeillä on erilaiset tehtävänsä ravinnon pilkkomisessa – proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit eivät nimittäin hajoa ruoansulatuksessa samalla työkalulla.Ruoansulatustasi tukevat entsyymit:
✅ Proteaasi – proteiinit
✅ Lipaasi – rasvat
✅ Amylaasi – tärkkelykset
✅ Laktaasi – laktoosi
✅ Alfa-galaktosidaasi – kasvien hiilihydraatit
✅ Fytaasi – fytaatti
Ainesosat:
Täyteaine (mikrokiteinen selluloosa), kapseliaine (pullulaani), lipaasi, laktaasi (β-galaktosidaasi), α-galaktosidaasi, fytaasi, α-amylaasi, proteaasi, paakkuuntumisenestoaine (magnesiumstearaatti).
Suositeltu vuorokausiannos:
1 kapseli päivässä veden kanssa aterian yhteydessä.
1 kapseli sisältää:
Lipaasi 69 u
Laktaasi 347 u
α-galaktosidaasi 208 u
Fytaasi 7 u
α-amylaasi 41,5 u
Proteaasi 173,5 u
u = entsyymin aktiivisuus
Pakkauskoot: 60 kapselia / 30 g ja 110 kapselia / 55 g.
Laktoositon ja gluteeniton.
Valmistuttaja: Biolatte Oy, Turku.
Ota 1 kapseli päivässä veden kanssa aterian yhteydessä.
Valmistajan ohjeen mukaan entsyymituotteita ei tule käyttää samanaikaisesti lääkkeiden tai alkoholin kanssa. Jätä vähintään yksi tunti väliä ennen niiden käyttöä tai sen jälkeen.
Säilytä kuivassa, huoneenlämmössä ja valolta suojattuna.
Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.
Superzymin kiinnostavin ominaisuus on sen laaja entsyymikirjo. Tuotteessa ei ole vain yhtä proteiineihin, rasvoihin tai hiilihydraatteihin liittyvää entsyymiä, vaan kuusi erilaista entsyymiä, joiden substraatit eli pilkottavat molekyylit eroavat toisistaan.
Pidämme erityisesti siitä, että valmistaja ilmoittaa entsyymit niiden aktiivisuusyksikköinä. Entsyymivalmisteessa tämä on olennaista, sillä entsyymi ei ole vain ravintoaine, jonka määrää olisi mielekästä tarkastella milligrammoina. Entsyymin tehtävänä on katalysoida kemiallista reaktiota, ja siksi kiinnostavaa on ennen kaikkea sen aktiivisuus.
Tuote on myös koostumukseltaan melko pelkistetty. Se sisältää kuusi entsyymiä, pullulaanikapselin sekä valmistuksessa tarvittavat apuaineet.
Syömämme ruoka on rakennettu molekyyleistä, joista monet ovat sellaisenaan liian suuria imeytyäkseen suolen seinämän läpi. Proteiini ei esimerkiksi siirry pihvin muodossa verenkiertoon eikä perunan tärkkelys sellaisenaan solujen energiaksi. Ensin ruoka täytyy purkaa pienemmiksi rakennuspalikoiksi.
Tässä työssä entsyymit ovat välttämättömiä. Ruoansulatus alkaa jo suussa, jossa syljen amylaasi aloittaa tärkkelyksen pilkkomisen. Mahalaukussa happamuus ja proteiineja pilkkova pepsiini jatkavat työtä. Ohutsuolessa mukaan tulevat haiman erittämät entsyymit sekä suolen pinnalla toimivat entsyymit.
Proteiineista muodostuu pilkkoutumisen seurauksena pieniä peptidejä ja aminohappoja, rasvoista muun muassa rasvahappoja ja monoglyseridejä ja hiilihydraateista lopulta imeytyviä monosakkarideja, kuten glukoosia.
Entsyymejä voisi ajatella ruoansulatuksen molekyylisaksina, mutta jokaisilla saksilla on omanlaisensa terät. Lipaasi ei voi ottaa amylaasin tehtävää eikä laktaasi korvaa proteaasia. Entsyymien tarkka kohdentuminen juuri tietynlaisiin kemiallisiin sidoksiin on yksi koko ruoansulatuksen hienoimmista ominaisuuksista.
Biolatte Superzym – 60 / 110 kapslar
Biolatte Superzym innehåller sex olika enzymer: lipas, laktas, α-galaktosidas, fytas, α-amylas och proteas.
Olika enzymer har olika uppgifter vid nedbrytningen av matens beståndsdelar. Proteaser deltar i nedbrytningen av proteiner, lipaser av fetter och amylaser av stärkelse. Laktas spjälkar laktos.
Ingredienser:
Fyllnadsmedel (mikrokristallin cellulosa), kapselmaterial (pullulan), lipas, laktas (β-galaktosidas), α-galaktosidas, fytas, α-amylas, proteas, klumpförebyggande medel (magnesiumstearat).
Rekommenderad daglig dos:
1 kapsel dagligen med vatten i samband med måltid.
1 kapsel innehåller:
Lipas 69 u
Laktas 347 u
α-galaktosidas 208 u
Fytas 7 u
α-amylas 41,5 u
Proteas 173,5 u
u = enzymaktivitet
Förpackningsstorlekar: 60 kapslar / 30 g och 110 kapslar / 55 g.
Laktosfri och glutenfri.
Ta 1 kapsel dagligen med vatten i samband med måltid.
Enligt tillverkarens anvisning ska enzymprodukter inte tas samtidigt med läkemedel eller alkohol. Lämna minst en timmes mellanrum före eller efter användning.
Förvaras torrt, i rumstemperatur och skyddat från ljus.
Den rekommenderade dagliga dosen får inte överskridas. Kosttillskott bör inte användas som ersättning för en varierad och balanserad kost och en hälsosam livsstil. Förvaras utom räckhåll för små barn.
Kun syöt aterian, näet lautasella ehkä kananmunan, perunaa, kasviksia ja tilkan oliiviöljyä. Ruoansulatusjärjestelmä ei kuitenkaan näe ruokaa samalla tavalla. Sille ateria on valtava kokoelma proteiineja, rasvoja, tärkkelystä, sokereita, kuituja, vitamiineja, kivennäisaineita ja tuhansia muita molekyylejä, joista suuri osa täytyy käsitellä ennen kuin elimistö pystyy hyödyntämään niitä.
Purkaminen alkaa jo ennen kuin ruoka saavuttaa mahalaukun. Pureskelu hajottaa ruokaa mekaanisesti pienemmäksi ja sekoittaa sen sylkeen. Syljen sisältämä amylaasi alkaa pilkkoa tärkkelystä jo suussa. Jos pidät esimerkiksi leipää tai perunaa hetken suussasi, saatat huomata maun muuttuvan hieman makeammaksi. Tämä liittyy siihen, että pitkäketjuisesta tärkkelyksestä alkaa muodostua pienempiä hiilihydraatteja.
Mahalaukussa olosuhteet muuttuvat täysin. Mahahappo laskee mahalaukun sisällön pH:ta ja auttaa muuttamaan ravinnon proteiinien rakennetta. Samalla mahalaukun pepsiini alkaa pilkkoa pitkiä proteiiniketjuja pienemmiksi peptideiksi. Mahalaukku siis sekä sekoittaa ateriaa mekaanisesti että valmistaa sitä seuraavaa vaihetta varten.
Varsinainen entsymaattinen työmaa pääsee kunnolla vauhtiin ohutsuolessa. Haima erittää sinne useita ruoansulatusentsyymejä. Proteaasit jatkavat proteiinien pilkkomista, amylaasi käsittelee tärkkelystä ja lipaasi osallistuu rasvojen hajottamiseen. Rasvojen käsittelyyn tarvitaan lisäksi maksassa muodostuvaa ja sappirakon kautta suoleen vapautuvaa sappinestettä. Sappihapot auttavat hajottamaan suuret rasvapisarat pienemmiksi pisaroiksi, jolloin lipaasille muodostuu enemmän työskentelypinta-alaa.
Työ ei kuitenkaan pääty haiman entsyymeihin. Ohutsuolen pintaa peittävissä soluissa ja niiden harjareunuksessa toimii vielä joukko entsyymejä, jotka viimeistelevät ravintoaineiden pilkkomista. Yksi tunnetuimmista on laktaasi, joka pilkkoo maitosokerin eli laktoosin kahdeksi pienemmäksi sokeriksi, glukoosiksi ja galaktoosiksi. Jos laktaasia muodostuu vähän, osa laktoosista voi jatkaa pilkkoutumattomana paksusuoleen, jossa suolistomikrobit pääsevät käsittelemään sitä.
Lopputulos on hämmästyttävä. Pitkät proteiiniketjut ovat muuttuneet aminohapoiksi ja pieniksi peptideiksi, tärkkelys päätyy lopulta imeytyviksi monosakkarideiksi ja ravinnon triglyseridit pilkotaan muun muassa rasvahapoiksi ja monoglyserideiksi. Vasta tämän mittavan purkutyön jälkeen suuri osa ravinnon rakennusaineista on sellaisessa muodossa, että ne voidaan ottaa suolen läpi elimistön käyttöön.
Ruoansulatus ei siis tarkoita vain sitä, että ruoka kulkee vatsan läpi. Jokaisen aterian jälkeen käynnistyy tarkasti koordinoitu mekaanisten, kemiallisten ja entsymaattisten tapahtumien ketju, jossa eri elimet ja entsyymit jatkavat toistensa aloittamaa työtä. Lautasella oleva ruoka täytyy kirjaimellisesti purkaa molekyyli molekyyliltä ennen kuin sen rakennusaineista voi tulla osa meitä.
Entsyymeistä puhutaan usein ruoansulatuksen yhteydessä, mutta todellisuudessa ne ovat paljon suurempi osa ihmiskehon toimintaa. Soluissamme tapahtuu jatkuvasti valtava määrä kemiallisia reaktioita, ja entsyymit mahdollistavat ja nopeuttavat niistä suurta osaa. Ilman entsyymejä monet elämälle välttämättömät reaktiot tapahtuisivat olosuhteissamme aivan liian hitaasti.
Entsyymiä voidaan ajatella biologisena katalyyttinä. Se nopeuttaa kemiallista reaktiota alentamalla reaktion käynnistymiseen tarvittavaa energiakynnystä, mutta ei itse kulu reaktiossa samalla tavalla kuin sen käsittelemä lähtöaine. Yksi entsyymimolekyyli voi tämän vuoksi osallistua samaan reaktioon yhä uudelleen.
Entsyymit ovat samalla erittäin valikoivia. Entsyymissä on kolmiulotteinen alue, jota kutsutaan aktiiviseksi kohdaksi. Siihen sitoutuu entsyymin käsittelemä molekyyli eli substraatti. Aktiivisen kohdan rakenne ja kemialliset ominaisuudet ratkaisevat pitkälti sen, millaisia molekyylejä entsyymi pystyy käsittelemään. Tätä kuvataan joskus avaimen ja lukon vertauksella, vaikka todellisuudessa sekä entsyymin että substraatin rakenne voivat hieman mukautua niiden kohdatessa.
Juuri tämä valikoivuus selittää, miksi ruoansulatuksessa tarvitaan niin monta erilaista entsyymiä. Laktaasi ei pilko proteiinia eikä proteaasi tärkkelystä. Laktaasin tehtävänä on katkaista laktoosin sisältämä tietynlainen sidos, kun taas proteaasit pilkkovat proteiinien aminohappoja yhdistäviä peptidisidoksia. Amylaasi puolestaan tunnistaa tärkkelyksen glukoosiyksiköiden välisiä sidoksia. Jokaisella on oma molekyylitason työtehtävänsä.
Entsyymien toimintaan vaikuttaa myös niiden ympäristö. Lämpötila ja pH voivat muuttaa proteiinirakenteisen entsyymin kolmiulotteista muotoa ja siten sen aktiivisuutta. Tästä syystä ruoansulatuskanavan eri osissa toimivat erilaiset entsyymit. Mahalaukussa toimiva pepsiini viihtyy hyvin happamissa olosuhteissa, kun taas monet ohutsuolessa työskentelevät entsyymit toimivat parhaiten aivan toisenlaisessa ympäristössä.
Entsyymivalmisteiden kohdalla tästä seuraa vielä yksi kiinnostava asia: pelkkä milligrammamäärä ei kerro entsyymistä kaikkea. Entsyymien kohdalla voidaan ilmoittaa niiden aktiivisuutta kuvaavia yksiköitä, jotka kertovat siitä, kuinka paljon tiettyä kemiallista reaktiota entsyymi pystyy määritellyissä olosuhteissa katalysoimaan. Sata milligrammaa yhtä entsyymivalmistetta ei siis automaattisesti vastaa aktiivisuudeltaan sataa milligrammaa toista.
Kun seuraavan kerran näet sanat proteaasi, lipaasi, amylaasi tai laktaasi, niiden takana ei siis ole vain joukko vaikeita biokemiallisia termejä. Ne ovat erikoistuneita molekyylityöntekijöitä, joista jokainen tunnistaa omat työtehtävänsä – ja yhdessä ne auttavat purkamaan kokonaisen aterian sellaisiksi rakennusaineiksi, joita elimistö pystyy käsittelemään.