Aminohapot ovat pieniä yhdisteitä, joista muodostuvat kehon proteiinit. Proteiineja puolestaan löytyy lähes kaikkialta elimistöstä: lihaksista ja sidekudoksista entsyymeihin ja lukuisiin solujen rakenteisiin. Aminohapot eivät siis ole vain urheilijan tai aktiiviliikkujan ravintoaineita, vaan osa aivan tavallista ihmiskehon biokemiaa.
Ihminen käyttää noin 20 aminohappoa proteiinien rakentamiseen. Osa niistä on välttämättömiä aminohappoja, joita elimistö ei pysty itse muodostamaan riittävästi ja jotka täytyy siksi saada ravinnosta. Osa taas voidaan valmistaa elimistössä muista yhdisteistä. Lisäksi kehossa esiintyy aminohappojen kaltaisia yhdisteitä, kuten tauriinia, joilla on omat tehtävänsä solujen aineenvaihdunnassa.
Aminohappojen lähteitä ovat erityisesti proteiinipitoiset ruoat, kuten liha, kala, kananmunat ja maitotuotteet sekä palkokasvit, pähkinät ja siemenet. Ravintolisissä aminohappoja voidaan käyttää myös yksittäin tai tarkkaan koostettuina aminohappoyhdistelminä.
Tauriini on rikkiä sisältävä aminohapon kaltainen yhdiste, jota esiintyy luonnostaan ihmiskehossa ja erityisesti eläinperäisissä elintarvikkeissa. Se eroaa varsinaisista proteiineja muodostavista aminohapoista siinä, ettei tauriinia liitetä samalla tavalla kehon proteiiniketjuihin.
Tauriinia esiintyy elimistössä muun muassa sydämessä, lihaksissa, aivoissa ja silmän verkkokalvolla. Se osallistuu elimistön normaalissa biokemiassa esimerkiksi sappihappojen muodostukseen sekä solujen ionitasapainoon liittyviin prosesseihin.
Tauriinille ei ole EU hyväksyttyjä terveysväitteitä, joten sen yhteydessä ei tule luvata esimerkiksi suorituskyvyn, sydämen toiminnan tai palautumisen paranemista.
Glysiini on rakenteeltaan kaikkein yksinkertaisin aminohappo. Elimistö pystyy valmistamaan sitä itse, mutta glysiiniä saadaan myös ravinnosta. Erityisen kiinnostava glysiini on kehon rakenteiden näkökulmasta, sillä se on erittäin keskeinen osa kollageenin aminohapporakennetta.
Kollageenissa glysiiniä esiintyy säännöllisesti joka kolmantena aminohappona. Tämän poikkeuksellisen pienen aminohapon rakenne mahdollistaa osaltaan kollageenille ominaisen tiiviin kolmoiskierteen muodostumisen.
Glysiini osallistuu elimistön biokemiassa myös esimerkiksi glutationin ja kreatiinin muodostumisreitteihin. Glysiinille itselleen ei kuitenkaan ole hyväksyttyjä EU-terveysväitteitä.
L-karnitiini on aminohapoista muodostuva yhdiste, jota elimistö pystyy valmistamaan muun muassa lysiinistä ja metioniinista. Ravinnossa sitä esiintyy erityisesti eläinperäisissä tuotteissa, ja punainen liha on yksi sen tunnetuimmista lähteistä.
Karnitiinin tunnetuin biokemiallinen tehtävä liittyy pitkäketjuisten rasvahappojen kuljettamiseen mitokondrioihin, joissa niitä voidaan käyttää solujen energia-aineenvaihdunnassa.
Tämä fysiologinen tehtävä ei kuitenkaan tarkoita, että L-karnitiinia sisältävän ravintolisän voitaisiin väittää esimerkiksi lisäävän rasvanpolttoa, laihduttavan tai parantavan energiantuotantoa. L-karnitiinille ei ole hyväksyttyjä EU-terveysväitteitä.
Tyrosiini on aminohappo, jota elimistö pystyy muodostamaan välttämättömästä aminohaposta fenyylialaniinista. Sitä saadaan lisäksi proteiinipitoisesta ravinnosta.
Tyrosiini toimii elimistön normaalissa biokemiassa lähtöaineena useille yhdisteille. Tyrosiinista muodostetaan monivaiheisten aineenvaihduntareittien kautta muun muassa dopamiinia, noradrenaliinia ja adrenaliinia. Tyrosiinin rakenne kuuluu myös kilpirauhashormonien muodostumisen biokemiaan.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tyrosiinilisän voitaisiin väittää lisäävän välittäjäaineiden tai kilpirauhashormonien tuotantoa tai parantavan niiden toimintaa. L-tyrosiinille ei ole hyväksyttyjä EU-terveysväitteitä.
EAA tulee sanoista Essential Amino Acids eli välttämättömät aminohapot. Ne ovat aminohappoja, joita elimistö tarvitsee mutta joita se ei pysty itse muodostamaan riittävästi.
Yhdeksän ihmiselle välttämätöntä aminohappoa ovat:
histidiini • isoleusiini • leusiini • lysiini • metioniini • fenyylialaniini • treoniini • tryptofaani • valiini
Näistä leusiini, isoleusiini ja valiini muodostavat lisäksi BCAA-aminohappojen ryhmän.
Glutamiini puolestaan kuuluu aminohappoihin, joita elimistö pystyy tavallisesti muodostamaan itse. Se on yksi ihmiskehon runsaista vapaista aminohapoista ja osallistuu elimistön normaaliin typpiaineenvaihduntaan sekä toimii lähtöaineena useissa biokemiallisissa reiteissä.
EAA-tuotteiden kohdalla mahdolliset proteiinia koskevat ravitsemus- ja terveysväitteet täytyy arvioida aina tuotteen todellisen koostumuksen ja lainsäädännön mukaisten käyttöehtojen perusteella. Niitä ei voida automaattisesti soveltaa kaikkiin aminohappovalmisteisiin.
Näytetään kaikki 6 tulosta
Nimi voi olla hieman harhaanjohtava: ei-välttämätön aminohappo ei tarkoita, ettei elimistö tarvitsisi sitä. Ero kertoo siitä, pystyykö elimistö valmistamaan aminohappoa itse.
Välttämättömät aminohapot täytyy saada ravinnosta, koska elimistö ei pysty muodostamaan niitä riittävästi. Ei-välttämättömiä aminohappoja elimistö pystyy valmistamaan itse muista yhdisteistä.
Lisäksi tunnetaan niin sanottuja ehdollisesti välttämättömiä aminohappoja. Niiden oma tuotanto voi tietyissä fysiologisissa tilanteissa muuttua suhteessa elimistön tarpeeseen.
Kehossa ei ole varsinaista aminohappojen varastoa samalla tavalla kuin rasvakudokseen voidaan varastoida energiaa tai maksaan ja lihaksiin glykogeenia. Sen sijaan elimistössä on jatkuvasti käytettävissä oleva vapaiden aminohappojen pooli.
Siihen tulee aminohappoja ruoansulatuksesta, elimistön omien proteiinien jatkuvasta hajotuksesta sekä joidenkin aminohappojen omasta synteesistä. Samasta poolista aminohappoja käytetään uusien proteiinien ja muiden typpipitoisten yhdisteiden rakentamiseen.
Kehon proteiinit eivät siis ole pysyviä rakenteita. Niitä rakennetaan ja hajotetaan jatkuvasti. Tätä dynaamista tasapainoa kutsutaan proteiinien vaihtuvuudeksi eli protein turnoveriksi.
Siksi aminohapoissa ei ole kyse vain siitä, kuinka paljon proteiinia syömme. Myös proteiinin aminohappokoostumus, ruoansulatus, imeytyminen sekä elimistön kulloinenkin aineenvaihdunnallinen tilanne vaikuttavat siihen, millainen aminohappojen kokonaisuus keholla on käytettävissään.
