99,00 €
21 varastossa
Toimitusaika 2–5 arkipäivää
Ihmiskehoa ei ole alun perin suunniteltu ulostamaan nykyaikaisella wc-istuimella istuen, jalat lattialla ja lonkat lähes suorassa kulmassa. Kyykkyasento on ollut ihmiselle luontainen ulostusasento vuosituhansien ajan, ja sen anatomiset edut tunnetaan myös nykyaikaisessa tutkimuksessa.
Oloni Kakkara on suomalaisista materiaaleista valmistettu wc-jakkara, joka auttaa jäljittelemään kyykkyasentoa tavallisella wc-istuimella. Kun jalat nostetaan jakkaralle, lonkat koukistuvat, polvet nousevat ylemmäs ja lantion asento muuttuu. Tämä voi vähentää peräsuolen ja peräaukkokanavan välistä kulmaa sekä helpottaa ulostamista.
Erityisesti ulostamisen yhteydessä voimakas ponnistaminen voi lisätä lantionpohjaan ja peräaukon alueelle kohdistuvaa painetta. Oikeanlainen istuma-asento, rauhallinen hengitys ja lantionpohjan rentouttaminen voivat auttaa vähentämään tarpeetonta ponnistelua.
Oloni Kakkara tekee luonnollisemmasta ulostusasennosta helpon osan jokapäiväistä wc-käyntiä.
Tuotetiedot
Tuote on valmistettu Suomessa, LK-Taivute Oy:ssä, korkealaatuisista kotimaisista materiaaleista.
Materiaalit:
Vinkki: Voit säätää jakkaran etäisyyttä wc-istuimesta löytääksesi itsellesi sopivan asennon. Mitä lähemmäs jakkara tuodaan, sitä voimakkaammin lonkat yleensä koukistuvat.
Käyttöturvallisuus ja hoito
Lapsia tulee valvoa tuotetta käytettäessä.
Olonin ajattelussa hyvinvointi rakentuu usein pienistä, arkisista asioista. Kaikki kehon toiminnan tukemiseen liittyvät ratkaisut eivät edellytä ravintolisiä, monimutkaisia hoitoja tai suuria elämäntapamuutoksia. Joskus jo kehon asennon muuttaminen voi auttaa fysiologista toimintoa tapahtumaan luontevammin.
Ulostaminen on hyvä esimerkki tästä. Suolen tyhjentyminen ei ole pelkästään suolen supistelua, vaan siihen osallistuvat myös peräsuoli, peräaukon sulkijalihakset, lantionpohja ja vatsansisäisen paineen säätely.
Tavallisella wc-istuimella istuttaessa lonkkien asento voi ylläpitää peräsuolen ja peräaukkokanavan välistä kulmaa, mikä saattaa joillakin ihmisillä lisätä ulostamiseen tarvittavaa ponnistelua. Jalkojen nostaminen korokkeelle muuttaa lantion asentoa ja voi helpottaa tyhjentymistä.
Valitsimme Oloni Kakkaran, koska se on yksinkertainen, pitkäikäiseen käyttöön suunniteltu apuväline, jonka toimintaperiaate perustuu ihmisen anatomiaan. Arvostamme myös suomalaisia materiaaleja, käytännöllistä muotoilua ja tuotteen helppohoitoisuutta.
Oloni Kakkara – toalettpall för en naturligare sittställning
En liten förändring i sittställningen kan göra tarmtömningen enklare.
Oloni Kakkara är en toalettpall som hjälper kroppen att inta en mer naturlig position vid toalettbesök. När fötterna placeras på pallen höjs knäna över höfterna, vilket kan minska vinkeln mellan ändtarmen och analkanalen och underlätta tarmtömningen.
Denna position kan bidra till att minska behovet av kraftig krystning och göra det lättare att slappna av i bäckenbotten.
Produktens fördelar:
Material: PEFC-certifierat finskt björkfaner från Koskisen Oyj, Formica IKI-laminat, Borma Wachs möbelvax och halkskydd av EVA-plast.
Användning: Placera pallen framför toaletten. Sitt på toalettstolen och sätt båda fötterna på pallen så att knäna hamnar högre än höfterna. Luta dig lätt framåt, slappna av och andas lugnt.
Säkerhet: Produkten är endast avsedd som fotstöd vid toalettbesök. Stå eller klättra inte på pallen. Använd den på ett torrt och jämnt golv.
Skötsel: Rengör med en fuktig trasa och mild tvållösning. Torka efter rengöring och undvik långvarig kontakt med vatten.
Ulostaminen on monimutkainen fysiologinen tapahtuma, jossa suoliston, hermoston ja lantionpohjan lihasten on toimittava yhteistyössä. Vaikka suolen tyhjentyminen tuntuu tavallisesti automaattiselta, sen taustalla tapahtuu useita tarkasti säädeltyjä lihasten supistumis- ja rentoutumisreaktioita.
Kun ulostemassa siirtyy paksusuolesta peräsuoleen, peräsuolen seinämä venyy. Tämä aktivoi hermostollisia refleksejä ja synnyttää ulostamistarpeen. Jotta ulostaminen voisi tapahtua, peräsuolen supistumisen lisäksi peräaukon sulkijalihasten ja lantionpohjan on rentouduttava tarkoituksenmukaisesti.
Yksi tärkeimmistä tähän osallistuvista lihaksista on puborectalis eli häpy-peräsuolilihas. Se muodostaa peräsuolen ympärille eräänlaisen lihassilmukan, joka auttaa ylläpitämään peräsuolen ja peräaukkokanavan välistä kulmaa.
Lihaksen ollessa jännittyneenä kulma on jyrkempi, mikä auttaa pidätyskyvyn ylläpitämisessä. Ulostamisen aikana puborectalis-lihaksen tulee rentoutua, jolloin kulma loivenee ja ulostemassan kulku helpottuu.
Kyykkyasennossa lonkat koukistuvat voimakkaasti ja polvet nousevat lähelle vartaloa. Tämä muuttaa lantion asentoa ja voi suoristaa peräsuolen ja peräaukkokanavan välistä kulmaa.
Tavallisella wc-istuimella istuttaessa lonkat ovat usein noin 90 asteen kulmassa. Kun jalkojen alle asetetaan koroke, lonkkien koukistuskulma kasvaa ja asento muistuttaa enemmän kyykkyä.
Pienissä tutkimuksissa kyykkyasennon ja jalkakorokkeen käytön on havaittu voivan vähentää ulostamiseen tarvittavaa ponnistelua ja helpottaa suolen tyhjentymistä osalla ihmisistä.
Vaikutus ei kuitenkaan ole kaikilla samanlainen. Ulostamiseen vaikuttavat myös ulosteen koostumus, suolen motiliteetti, lantionpohjan toiminta ja yksilöllinen anatomia.
Ummetukseen voi liittyä harventunutta ulostamista, kovaa ulostetta, voimakasta ponnistamisen tarvetta tai tunnetta siitä, ettei suoli tyhjene kokonaan.
Kaikki ummetus ei kuitenkaan johdu samasta syystä. Taustalla voi olla esimerkiksi suolen hidastunut läpikulkuaika, lääkityksiä, ruokavalioon liittyviä tekijöitä tai lantionpohjan toimintahäiriö.
Osalla ihmisistä ongelma liittyy erityisesti ulostamisen aikaiseen lihasten koordinaatioon. Normaalisti lantionpohjan ja peräaukon sulkijalihasten tulisi rentoutua, mutta toimintahäiriössä ne voivat jäädä jännittyneiksi tai jopa supistua ulostamisyrityksen aikana.
Tällöin ulostaminen voi tuntua vaikealta, vaikka uloste ei olisi erityisen kovaa.
Jalkakoroke voi helpottaa sopivan asennon löytämistä, mutta se ei yksin korjaa lantionpohjan toimintahäiriötä. Tällaisissa tilanteissa lantionpohjan fysioterapia ja tarvittaessa biopalautehoito voivat olla hyödyllisiä.
Voimakas ja pitkäkestoinen ponnistaminen lisää vatsansisäistä painetta ja kuormittaa lantionpohjan rakenteita. Toistuva ponnistaminen voi myös pahentaa olemassa olevia peräpukamaoireita.
Siksi ulostamisen yhteydessä kannattaa pyrkiä rauhalliseen hengitykseen, lantionpohjan rentoutumiseen ja välttämään tarpeetonta voimankäyttöä.
Jalkojen nostaminen korokkeelle voi olla yksi käytännöllinen keino helpottaa tätä.
On kuitenkin tärkeää huomata, ettei wc-jakkaran ole osoitettu luotettavasti ehkäisevän peräpukamia tai hoitavan kaikkia ummetuksen muotoja.
Vaikka ulostusasennolla voi olla merkitystä, suolen normaali toiminta riippuu monista muistakin tekijöistä.
Riittävä nesteen saanti, yksilöllisesti sopiva kuidun määrä, säännöllinen liikunta ja ulostamistarpeen huomioiminen tukevat suolen toimintaa. Myös rauhallinen wc-ympäristö ja kiireettömyys voivat auttaa.
Pitkittynyt ummetus, toistuva voimakas ponnistaminen tai jatkuva tunne suolen epätäydellisestä tyhjentymisestä ovat syitä selvittää oireiden taustaa tarkemmin.
Oloni Kakkaran ajatus on yksinkertainen: kun kehon asento tukee ulostamisen fysiologiaa, suolen tyhjentyminen voi tuntua luontevammalta ja vaatia vähemmän ponnistelua.
Suolisto ei ole pelkkä ruoansulatuskanava, jossa ruoka kulkee eteenpäin ja ravintoaineet imeytyvät. Se on monimutkainen, hermoston tarkasti säätelemä elinjärjestelmä, jonka toimintaan vaikuttavat niin autonominen hermosto, suoliston oma hermoverkosto kuin lantionpohjan lihasten yhteistyökin. Suolen normaali tyhjentyminen edellyttää, että nämä järjestelmät toimivat oikea-aikaisesti yhdessä.
Suoliston toimintaa ohjaa osittain enteerinen hermosto, jota kutsutaan toisinaan myös toisiksi aivoiksi. Tämä laaja hermoverkosto osallistuu suolen liikkeiden, eritteiden ja paikallisten refleksien säätelyyn. Se toimii osittain itsenäisesti, mutta on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskushermoston kanssa.
Tätä kaksisuuntaista yhteyttä kutsutaan suolisto–aivoakseliksi. Sen kautta esimerkiksi stressi, vireystila ja emotionaalinen kuormitus voivat vaikuttaa suoliston motiliteettiin, herkkyyteen ja ulostamistoimintoihin.
Ulostaminen edellyttää sekä tahdosta riippumattomia refleksejä että tahdonalaisesti säädeltävien lihasten yhteistyötä. Kun peräsuoli täyttyy, sen seinämän venytys käynnistää ulostamisrefleksin. Samalla ihminen voi tietoisesti joko sallia suolen tyhjentymisen tai lykätä sitä supistamalla ulompaa peräaukon sulkijalihasta ja lantionpohjan lihaksia.
Kiireisessä tai stressaavassa tilanteessa kehon vireystila voi vaikeuttaa rentoutumista. Erityisesti ihmisillä, joilla on taipumusta lantionpohjan lihasten ylijännitykseen, ulostaminen voi tuntua hankalalta, vaikka suolessa olisi ulostetta valmiina poistumaan.
Stressi ei kuitenkaan vaikuta kaikkien suolistoon samalla tavalla. Joillakin se voi hidastaa suolen toimintaa, toisilla puolestaan lisätä suolen liikkeitä ja aiheuttaa kiireellistä ulostamistarvetta.
Siksi suolen hyvinvoinnissa ei ole kyse pelkästään ruokavaliosta, vaan myös siitä, millaisissa olosuhteissa keho saa toteuttaa normaaleja fysiologisia toimintojaan.
Pallea ja lantionpohja osallistuvat yhdessä vatsaontelon paineen säätelyyn. Hengityksen aikana pallea liikkuu ylös ja alas, ja lantionpohjan lihaksisto mukautuu näihin paineenvaihteluihin.
Sisäänhengityksessä pallea laskeutuu ja lantionpohja voi joustaa hieman alaspäin. Uloshengityksessä pallea kohoaa ja lantionpohja palautuu vähitellen lähtöasentoonsa.
Ulostamisen aikana on tärkeää, että lantionpohjan lihakset ja peräaukon ulompi sulkijalihas pystyvät rentoutumaan. Jos ihminen pidättää hengitystään ja ponnistaa voimakkaasti, vatsansisäinen paine voi kasvaa huomattavasti.
Rauhallinen hengittäminen ja tarpeettoman ponnistamisen välttäminen voivat auttaa löytämään hallitumman tavan tyhjentää suoli. Kevyt etunoja ja jalkojen tukeminen korokkeelle voivat täydentää tätä asentoa.
Yksi suolen toiminnan kannalta tärkeistä asioista on ulostamistarpeen tunnistaminen ja siihen reagoiminen. Kun peräsuoli täyttyy, elimistö viestittää ulostamisen tarpeesta. Jos tätä tunnetta toistuvasti sivuutetaan, ulostetta voi jäädä paksusuoleen pidemmäksi aikaa, jolloin siitä imeytyy lisää vettä ja sen koostumus voi muuttua kovemmaksi.
Monelle luonteva hetki suolen tyhjentämiseen on aamulla tai aterian jälkeen. Tämä liittyy osittain gastrokoliseen refleksiin, jossa mahalaukun täyttyminen aktivoi paksusuolen liikkeitä.
Suolen toimintaa voi tukea antamalla itselleen riittävästi aikaa wc-käynnille, mutta pitkäaikaista istumista ja toistuvaa tuloksetonta ponnistelua kannattaa välttää.
Jos ulostamista ei tapahdu muutamassa minuutissa, voi olla parempi nousta hetkeksi ja palata myöhemmin, kun luonnollinen ulostamistarve voimistuu.
Lantionpohjan hyvinvoinnista puhuttaessa huomio kohdistuu usein lihasten vahvistamiseen. Lantionpohjan tehtävänä ei kuitenkaan ole pelkästään supistua ja kannatella sisäelimiä, vaan sen täytyy myös pystyä rentoutumaan ja joustamaan.
Liiallinen lihasjännitys tai puutteellinen rentoutuminen voi vaikeuttaa suolen tyhjentymistä. Tällöin ihminen saattaa joutua ponnistamaan voimakkaasti tai kokea, ettei peräsuoli tyhjene kokonaan.
Jos lantionpohjan lihakset eivät rentoudu tarkoituksenmukaisesti ulostamisen aikana, kyseessä voi olla ulostamishäiriö, johon tarvitaan yksilöllistä arviointia ja joskus lantionpohjan fysioterapiaa.
Jalkakorokkeen käyttäminen voi auttaa löytämään anatomisesti suotuisamman asennon, mutta se ei korvaa varsinaisen toimintahäiriön tutkimista tai hoitoa.
Suolen toimintaan vaikuttavat monet samanaikaiset tekijät: ruokavalio, nesteytys, liikunta, uni, hermoston toiminta ja päivittäiset rutiinit.
Yksittäinen apuväline ei ratkaise kaikkia suoliston ongelmia, mutta se voi tehdä yhdestä arjen fysiologisesta toiminnosta helpomman.
Oloni Kakkaran avulla jalat voidaan nostaa asentoon, jossa lonkat koukistuvat ja peräsuolen tyhjentyminen voi helpottua. Kun tähän yhdistetään rauhallinen hengitys, kiireettömyys ja lantionpohjan tietoinen rentouttaminen, suolen toiminnalle voidaan luoda mahdollisimman suotuisat olosuhteet.
Suolen hyvinvointi ei tarkoita vain sitä, mitä syömme, vaan myös sitä, miten annamme kehomme toimia. Joskus pienikin muutos asennossa ja arjen rutiineissa voi auttaa tukemaan kehon luonnollista fysiologiaa.
