32,20 €
Viiden maitohappobakteerin yhdistelmä päivittäiseen käyttöön.
Biolatte Original on viittä erilaista maitohappobakteeria sisältävä ravintolisä. Päiväannos eli kolme kapselia sisältää yhteensä 4,5 miljardia elävää maitohappobakteeria (CFU). Valmiste sisältää L. acidophilus-, L. casei-, L. fermentum-, S. thermophilus- ja E. faecium -bakteereita. Tuote säilyy huoneenlämmössä, joten se on helppo ottaa mukaan myös esimerkiksi matkalle.
Ainesosat:
Täyteaineet (perunasta valmistettu maltodekstriini, mikrokiteinen selluloosa), liivate (nautaperäinen), maitohappobakteerit (E. faecium, L. acidophilus, L. casei, L. fermentum, S. thermophilus), paakkuuntumisenestoaineet (piidioksidi, magnesiumstearaatti).
Pakkauskoko:
110 kapselia / 55 g
Vuorokausiannos:
3 kapselia
Maitohappobakteerit / 3 kapselia:
Yhteensä 4,5 × 10⁹ CFU eli 4,5 miljardia pesäkkeen muodostavaa yksikköä parasta ennen -päivänä.
Maitohappobakteerit:
Valmistuttaja: Biolatte Oy, Turku
Erityisruokavaliot: gluteeniton ja laktoositon. Ei sovellu vegaaneille tai kasvissyöjille, sillä kapselikuori sisältää nautaperäistä liivatetta.
Säilytys: Säilytetään kuivassa, huoneenlämmössä ja valolta suojattuna. Säilytettävä lasten ulottumattomissa.
Ota 3 kapselia päivässä veden kanssa.
Valmistaja suosittelee ottamaan kapselit erillään ruoasta, noin 30 minuuttia ennen ateriaa tai 30 minuuttia aterian jälkeen. Lisäksi valmistaja suosittelee pitämään yhden taukopäivän viikossa.
Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja.
Biolatte Originalissa pidämme erityisesti sen selkeästä ja yksinkertaisesta koostumuksesta. Tuotteessa ei ole rakennettu valtavaa luetteloa erilaisia ainesosia yhden kapselin sisään, vaan sen ydin on viiden maitohappobakteerin yhdistelmä.
Päiväannoksesta saadaan yhteensä 4,5 miljardia CFU, ja valmistaja ilmoittaa määrän nimenomaan parasta ennen -päivälle. Tämä on kuluttajan kannalta hyödyllinen tieto, sillä bakteerivalmisteissa olennaista ei ole ainoastaan se, kuinka paljon eläviä bakteereita tuotteessa on valmistushetkellä, vaan kuinka paljon niitä luvataan olevan jäljellä tuotteen säilyvyysajan lopussa.
Käytännöllinen ominaisuus on myös huoneenlämmössä säilyttäminen. Tuotetta ei tarvitse pitää jääkaapissa, mikä helpottaa päivittäistä käyttöä ja mukaan ottamista.
Maitohappobakteerivalmisteiden määriä ei yleensä ilmoiteta milligrammoina samalla tavalla kuin esimerkiksi vitamiinien ja kivennäisaineiden määriä. Sen sijaan käytetään lyhennettä CFU, joka tulee englannin sanoista colony forming units eli pesäkkeen muodostavat yksiköt.
CFU kertoo käytännössä elinkykyisten, lisääntymään kykenevien mikro-organismien määrää. Kun Biolatte Originalin päiväannoksessa ilmoitetaan olevan 4,5 × 10⁹ CFU, se tarkoittaa 4,5 miljardia pesäkkeen muodostavaa yksikköä.
Pelkkä suuri CFU-luku ei kuitenkaan yksin kerro bakteerivalmisteen laadusta. Bakteerit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan eri lajit ja erityisesti eri bakteerikannat voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Siksi bakteerivalmistetta tarkasteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota sekä määrään että siihen, mitä mikro-organismeja valmiste sisältää.
Biolatte Original – 110 kapslar
Biolatte Original är ett kosttillskott som innehåller fem olika mjölksyrabakterier: E. faecium, L. acidophilus, L. casei, L. fermentum och S. thermophilus.
Rekommenderad daglig dos: 3 kapslar med vatten. Kapslarna tas inte tillsammans med mat, utan cirka 30 minuter före eller efter måltid. Tillverkaren rekommenderar en vilodag per vecka.
Daglig dos, 3 kapslar: totalt 4,5 × 10⁹ CFU mjölksyrabakterier vid bäst före-datumet.
Ingredienser: fyllnadsmedel (maltodextrin från potatis, mikrokristallin cellulosa), gelatin (nöt), mjölksyrabakterier (E. faecium, L. acidophilus, L. casei, L. fermentum, S. thermophilus), klumpförebyggande medel (kiseldioxid, magnesiumstearat).
Förpackningsstorlek: 110 kapslar / 55 g.
Förvaring: Förvaras torrt, i rumstemperatur och skyddat från ljus. Förvaras oåtkomligt för barn.
Den rekommenderade dagliga dosen bör inte överskridas. Kosttillskott ersätter inte en mångsidig och balanserad kost eller en hälsosam livsstil.
Tillverkad för: Biolatte Oy, Finland.
Suolistossamme elää valtava määrä mikro-organismeja. Suurin osa tästä mikrobiyhteisöstä sijaitsee paksusuolessa, jossa elää bakteerien lisäksi arkeoneja, sieniä ja viruksia. Tätä mikro-organismien muodostamaa yhteisöä kutsutaan suolistomikrobiotaksi. Kun tarkastellaan laajemmin mikrobeja, niiden geenejä, toimintaa ja vuorovaikutuksia ympäristön kanssa, puhutaan mikrobiomista.
Kyse ei siis ole muutamasta yksittäisestä ”hyvästä suolistobakteerista”, vaan kokonaisesta sisäisestä ekosysteemistä.
Mikrobiomi elää jatkuvassa vuorovaikutuksessa sen kanssa, mitä syömme ja millaiset olosuhteet suolistossa vallitsevat. Jokainen ateria tuo tähän ympäristöön uuden yhdistelmän yhdisteitä – ja osa niistä päätyy lopulta suolistomikrobien hyödynnettäväksi.
Ihmisen omat ruoansulatusentsyymit ovat tehokkaita, mutta ne eivät pysty pilkkomaan kaikkea syömäämme.
Esimerkiksi monet ravintokuidut ja resistentti tärkkelys kulkevat ohutsuolen läpi päätyen paksusuoleen. Siellä vastaan tulee aivan toisenlainen ruoansulatusjärjestelmä: mikrobien valtava entsyymivalikoima.
Eri mikrobit kykenevät käyttämään erilaisia yhdisteitä. Siksi kaikki kuidutkaan eivät käyttäydy suolistossa samalla tavalla. Yksi kuiturakenne voi olla tietylle mikrobille erinomainen ravinnonlähde, kun taas toisella mikrobilla ei välttämättä ole sen käsittelyyn tarvittavia entsyymejä.
Ruokavalio ei siis tuo suolistoon ainoastaan ravintoa ihmiselle. Se muodostaa samalla elinympäristön siellä eläville mikrobeille.
Kun suolistomikrobit fermentoivat niille käyttökelpoisia hiilihydraatteja, lähtöaine ei vain katoa. Mikrobien aineenvaihdunnan seurauksena syntyy uusia yhdisteitä.
Tunnetuimpia ovat lyhytketjuiset rasvahapot eli SCFA-yhdisteet, joista keskeisiä ovat:
Asetaatti – määrällisesti yksi suolistossa yleisimmin muodostuvista lyhytketjuisista rasvahapoista.
Propionaatti – imeytyy paksusuolesta ja kulkeutuu porttilaskimon kautta maksaan.
Butyraatti – erityisen kiinnostava siksi, että paksusuolen epiteelisolut eli kolonosyytit voivat käyttää sitä merkittävänä energianlähteenään.
Samalla fermentaatiossa muodostuu esimerkiksi kaasuja ja lukuisia muita aineenvaihduntatuotteita.
Mikrobiomia voikin ajatella eräänlaisena biokemiallisena tehtaana: ravinnosta suolistoon saapuvat yhdisteet toimivat lähtöaineina, joista mikrobit muodostavat kokonaan uusia molekyylejä.
Suolistomikrobiomin toiminta muuttuu vielä kiinnostavammaksi, kun tarkastellaan yksittäisten mikrobien sijaan niiden muodostamaa verkostoa.
Yhden mikrobin aineenvaihdunnan lopputuote voi nimittäin olla toiselle mikrobille ravintoa.
Tätä kutsutaan esimerkiksi ristiruokinnaksi (cross-feeding).
Yksi bakteeri voi pilkkoa monimutkaisen hiilihydraatin pienemmiksi yhdisteiksi. Toinen mikrobi pystyy hyödyntämään näitä yhdisteitä ja muodostamaan niistä edelleen uusia aineenvaihduntatuotteita. Näin ruokavaliosta alkanut tapahtumaketju voi kulkea useiden mikrobien läpi.
Suolisto ei siis ole vain joukko rinnakkain eläviä bakteereita.
Se on ravintoverkosto.
Mikrobiomin perusta alkaa rakentua hyvin varhain, mutta se ei valmistu yhdeksi muuttumattomaksi kokonaisuudeksi.
Sen koostumukseen voivat vaikuttaa esimerkiksi ikä, ruokavalio, elinympäristö, infektiot, lääkkeet ja monet muut elämän aikana tapahtuvat altistukset.
Erityisen selvä esimerkki ovat antibiootit. Antibioottihoidon tarkoituksena on torjua bakteereja, mutta lääke ei välttämättä vaikuta ainoastaan siihen bakteeriin, joka aiheuttaa hoidettavan infektion. Samalla myös osa muusta bakteeriyhteisöstä voi muuttua.
Mikrobisto voi tämän jälkeen palautua ainakin osittain, mutta palautumisen nopeus ja laajuus vaihtelevat yksilöiden, antibiootin ja muiden tekijöiden mukaan.
Tämä tekee mikrobiomista dynaamisen: se kantaa mukanaan historiaamme, mutta reagoi samalla jatkuvasti nykyiseen ympäristöömme.
Mikrobiomista puhuttaessa törmää usein ajatukseen, että mahdollisimman suuri bakteerien monimuotoisuus tarkoittaisi automaattisesti mahdollisimman tervettä suolistoa.
Todellisuus on monimutkaisempi.
Mikrobiston monimuotoisuutta voidaan mitata useilla eri tavoilla, ja pelkkä suuri lajimäärä ei yksin kerro mikrobiyhteisön toiminnasta tai terveydestä. Esimerkiksi vauvan normaali mikrobiomi voi olla aikuisen mikrobiomia yksinkertaisempi ja samalla juuri kyseiseen elämänvaiheeseen hyvin sopeutunut.
Siksi mikrobiomille ei ole olemassa yhtä täydellistä koostumusta tai yksinkertaista tavoitelukua.
Ekosysteemissä ratkaisee lajilistan lisäksi se, mitä sen jäsenet tekevät ja miten ne toimivat yhdessä.
Mikrobiomista on helppo puhua kahtena vastakkaisena joukkueena: hyödylliset bakteerit vastaan haitalliset bakteerit.
Luonnollinen ekosysteemi ei kuitenkaan toimi näin yksinkertaisesti.
Mikrobin käyttäytymiseen vaikuttavat sen ympäristö, käytettävissä oleva ravinto, muiden mikrobien läsnäolo sekä se, missä määrin kyseistä mikro-organismia esiintyy.
Sama mikrobi voi olla tavallinen osa tervettä mikrobiyhteisöä, mutta täysin erilaisissa olosuhteissa sen merkitys voi muuttua. Siksi yhden bakteerin löytyminen mikrobiomianalyysistä ei yleensä yksin kerro koko suoliston tilanteesta.
Parempi vertaus löytyy jälleen luonnosta.
Metsänkään hyvinvointia ei voida päätellä yhden sienilajin, puun tai hyönteisen perusteella. Täytyy tarkastella kokonaisuutta ja lajien välisiä suhteita.
Juuri näin kannattaa ajatella myös omaa suolistoamme: ei bakteeriluettelona, vaan jatkuvasti muuttuvana, aineenvaihdunnallisesti aktiivisena ja hämmästyttävän monimutkaisena ekosysteeminä sisällämme.
Maitohappobakteereista puhutaan usein yhtenä suurena ryhmänä, vaikka todellisuudessa niiden maailma on huomattavasti monimuotoisempi. Nimitys maitohappobakteeri kertoo ennen kaikkea bakteerien aineenvaihdunnallisesta ominaisuudesta: ne muodostavat hiilihydraateista maitohappoa.
Maitohappobakteereita esiintyy luonnostaan niin ihmiskehossa kuin erilaisissa fermentoiduissa elintarvikkeissa. Niitä hyödynnetään esimerkiksi jogurtin, hapanmaitotuotteiden, hapankaalin ja muiden fermentoitujen ruokien valmistuksessa.
Kun maitohappobakteereita sisältäviä valmisteita vertaillaan, pelkkä sana ”maitohappobakteeri” kertoo kuitenkin yllättävän vähän. Olennaista on tietää mitä mikro-organismeja tuotteessa todella on, kuinka paljon niitä on ja kuinka tarkasti ne on tunnistettu.
Bakteerin pitkä latinankielinen nimi ei ole vain tutkijoita varten. Sen avulla voidaan määritellä huomattavasti tarkemmin, mistä mikro-organismista puhutaan.
Nimeämisessä voidaan erottaa toisistaan suku, laji ja kanta.
Asiaa voi hahmottaa ihmisiin liittyvän vertauksen avulla. Suku kertoo suuremmasta joukosta, laji rajaa joukkoa tarkemmin ja kanta vie tunnistamisen vielä yksityiskohtaisemmalle tasolle.
Samaan bakteerilajiin kuuluvilla kannoilla on paljon yhteisiä ominaisuuksia, mutta ne eivät välttämättä käyttäydy täysin samalla tavalla. Niiden geneettisessä rakenteessa ja toiminnallisissa ominaisuuksissa voi olla eroja.
Juuri tästä syystä bakteerikannalla on tutkimuksessa merkitystä.
Jos kliinisessä tutkimuksessa havaitaan tietty vaikutus yhdellä tarkasti määritellyllä kannalla, tulosta ei voida automaattisesti siirtää kaikkiin saman suvun tai edes saman lajin bakteereihin.
Mikrobivalmisteiden pakkauksissa näkyy usein vaikuttavan suuria lukuja: miljoonia tai miljardeja mikro-organismeja.
Näitä määriä ilmoitetaan usein CFU-yksikköinä.
CFU tulee sanoista colony forming unit eli pesäkkeen muodostava yksikkö. Sen avulla arvioidaan valmisteessa olevien elinkykyisten mikro-organismien määrää niiden pesäkkeenmuodostuskyvyn perusteella.
Jos valmisteessa ilmoitetaan esimerkiksi 10 miljardia CFU:ta, kyse ei siis ole 10 miljardista milligrammasta bakteereita.
CFU ja milligramma mittaavat aivan eri asioita:
milligramma kertoo massasta – CFU mikrobiologisesta elinkykyisyydestä.
Tämä tekee mikrobivalmisteista hieman erilaisia verrattuna esimerkiksi vitamiini- ja kivennäisainevalmisteisiin, joissa milligramma- tai mikrogrammamäärä on usein keskeinen vertailukohta.
Pakkauksen miljardiluvun vierestä kannattaa etsiä myös toinen tärkeä tieto: mille ajankohdalle ilmoitettu määrä on taattu?
Bakteerit ovat eläviä mikro-organismeja. Niiden elinkykyisten solujen määrä voi vähentyä säilytyksen aikana esimerkiksi ajan, lämpötilan, kosteuden ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta.
Tämän vuoksi valmistushetkellä mitattu CFU-määrä ja tuotteen käyttöajan loppuun taattu CFU-määrä eivät tarkoita aivan samaa asiaa.
Tuotteessa voi esimerkiksi olla valmistushetkellä tarkoituksella enemmän mikro-organismeja kuin pakkauksessa ilmoitettu määrä, jotta valmistaja pystyy takaamaan tietyn elinkykyisten mikrobien määrän vielä tuotteen säilyvyysajan loppupuolella.
Kuluttajan näkökulmasta parasta ennen -päivälle taattu CFU-määrä onkin erityisen hyödyllinen tieto.
Jos yhdessä tuotteessa on 5 miljardia ja toisessa 50 miljardia CFU:ta, voi olla houkuttelevaa päätellä jälkimmäisen olevan automaattisesti parempi.
Mikrobiologiassa asia ei ole näin yksinkertainen.
Määrän lisäksi olennaisia kysymyksiä ovat:
Esimerkiksi kymmenen eri bakteerikannan yhdistelmä ei ole automaattisesti parempi kuin yhtä tai muutamaa tarkasti määriteltyä kantaa sisältävä valmiste.
Mikrobien kohdalla enemmän ei yksin tarkoita parempaa – olennaista on, mitä purkissa olevat mikro-organismit todella ovat.
Myös sanaa probiootti käytetään arkikielessä helposti kaikkien eläviä mikro-organismeja sisältävien tuotteiden synonyymina.
Tieteellinen määritelmä on tarkempi.
Probiooteilla tarkoitetaan eläviä mikro-organismeja, jotka riittävinä määrinä annettuina tuottavat terveyshyödyn isännälle.
Tämä tarkoittaa, ettei pelkkä mikro-organismin elävyys vielä yksin riitä osoittamaan sitä probiootiksi tieteellisessä merkityksessä. Tarvitaan myös näyttöä terveyshyödystä.
Tästä päästään jälleen bakteerikannan merkitykseen. Kun tutkimuksessa käytetään tiettyä kantaa tietyllä annoksella ja tietyssä kohderyhmässä, juuri nämä yksityiskohdat ovat osa tutkimustuloksen tulkintaa.
Hyvässä mikrobivalmisteessa kiinnostavinta ei siis välttämättä ole pakkauksen etupuolella oleva suurin numero.
Kannattaa kääntää purkki ympäri ja katsoa tarkemmin.
Mikä mikrobi? Mikä laji? Mikä kanta? Kuinka paljon CFU:ta? Mille ajankohdalle määrä on taattu?
Kun nämä tiedot ovat saatavilla, tuotetta voidaan arvioida aivan eri tavalla kuin pelkän ”20 miljardia maitohappobakteeria” -tekstin perusteella.
Bakteerien maailma on mikroskooppisen pieni, mutta yksityiskohdilla on siinä valtavan suuri merkitys.
