

21,90 €
Toimitusaika 2–5 arkipäivää
Koralliperäinen kalsiumvalmiste, jonka Coral MAX™ -korallikalkki valmistetaan luonnollisesti koralliriutoista irronneista kuolleista korallin osista eläviä koralleja vahingoittamatta. Aboa Medica Coral Calcium sisältää luonnollista Coral MAX™ -korallikalkkia. Korallien kalkkirunko muodostuu mineraalipitoisesta rakenteesta, jonka keskeinen mineraali on kalsium.
Tuotteessa käytettyä korallia ei kerätä elävistä koralleista, vaan raaka-aineena käytetään koralliriutoista luonnollisesti irronneita, kuolleita korallin osia.
Kalsium edistää:
✅ luuston pysymistä normaalina
✅ hampaiden pysymistä normaaleina
✅ lihasten normaalia toimintaa
✅ normaalia hermovälitystä
✅ normaalia energia-aineenvaihduntaa
✅ normaalia veren hyytymistä
✅ ruoansulatusentsyymien normaalia toimintaa
✅ solujen normaalia jakautumista ja erikoistumista
Ainesosat:
Koralli, täyteaineet (mikrokiteinen selluloosa, rasvahappojen magnesiumsuolat), liivate (kapseli).
Suositeltu vuorokausiannos
1–3 kapselia päivässä.
Vuorokausiannos sisältää:
Korallia 700–2100 mg, josta kalsiumia 244-732mg *30,5-91,5% päivittäisestä tarpeesta
Pakkauskoko: 80 kapselia
Valmistuttaja: Aboa Medica Oy, Raisio
Ravintolisä. Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.
Ota 1–3 kapselia päivässä veden kanssa.
Annostuksen voi jakaa päivän aikana useampaan ottokertaan. Noudata pakkaukseen merkittyä suositeltua vuorokausiannosta.
Kalsiumin saantisuositukset:
0-6kk, 120mg/vrk
7-11kk, 310mg/vrk
1-3v 450mg/vrk
4-10v, 800mg/vrk
11-17v 1150mg/vrk
18-24v 1000mg/vrk
25+v, 950mg/vrk
Raskaus ja imeytysaikana 950mg/vrk
Määrät tarkoittavat päivän kokonaismäärää ruoasta, juomista ja mahdollisista ravintolisistä yhteensä, eivät kalsiumlisän annostusta.
Valitsimme Aboa Medica Coral Calciumin Olonin valikoimaan erityisesti sen luonnollista alkuperää olevan kalsiumin lähteen vuoksi.
Tuotteen kalsium saadaan Coral MAX™ -korallikalkista. Korallien kalkkirunko muodostuu luonnostaan merivedestä otetuista mineraaleista, ja kalsium muodostaa merkittävän osan tästä rakenteesta.
Meille tärkeä yksityiskohta on myös raaka-aineen alkuperä. Coral MAX™ valmistetaan koralliriutoista luonnollisesti irronneista, kuolleista korallin osista. Valmistajan mukaan raaka-aineen kerääminen ei siten vahingoita eläviä koralleja.
Tuote sopii erityisesti sinulle, jos etsit kapselimuotoista kalsiumvalmistetta ja haluat kalsiumin lähteeksi koralliperäisen mineraaliraaka-aineen.
Yksinkertainen kapselimuotoinen kalsiumvalmiste, jonka kiinnostavin ominaisuus löytyy sen alkuperästä: meren luonnollisesti muodostamasta mineraalirakenteesta.
Kalsiumia kannattaa ensisijaisesti saada monipuolisesta ruokavaliosta. Monelle tutuin kalsiumin lähde ovat maitotuotteet, mutta kalsiumia löytyy myös monista muista ruoista.
Kalsiumin saantisuositukset:
0-6kk, 120mg/vrk
7-11kk, 310mg/vrk
1-3v 450mg/vrk
4-10v, 800mg/vrk
11-17v 1150mg/vrk
18-24v 1000mg/vrk
25+v, 950mg/vrk
Raskaus ja imeytysaikana 950mg/vrk
Hyviä kalsiumin lähteitä ovat esimerkiksi:
Kalsiumin kohdalla pelkkä ruoan sisältämä määrä ei kuitenkaan kerro kaikkea, sillä myös imeytyvä osuus vaihtelee eri ruoka-aineiden välillä.
Monipuolinen ruokavalio muodostaa kalsiumin saannin perustan. Ravintolisällä voidaan tarvittaessa täydentää päivittäistä saantia.
Kosttillskott, 80 kaps. KORALLKAPSLAR
Dygnsdos: 1-3 kapslar
Innehåll: 80 kapslar/69 g
Verksamma ämnen: 1 kaps 3 kaps
Korall 700 mg 2100 mg
Kalcium 244 mg* 732 mg*
*) 30,5-91,5% av referensvärdet för dagligt intag (RDI).
CoralMAX™ -korall kalcium framställs av koralldelar, som har lossnat naturligt från reven.
Dosering:
1-3 kapslar om dagen eller enligt läkaren eller terapeutens anvisningar. Doseringen får ej överskridas. Kosttillskott är inget alternativ till en mångsidig och balanserad kost eller hälsosam livsstil. Förvaras oåtkomligt för barn.
Ingredienser:
Korall, fyllmedel (mikrokristallin cellulosa, magnesiumsalter av fettsyror), gelatin (kapsel).
Kalsiumista tulee helposti mieleen maitolasi ja vahvat luut. Sen tehtävät ulottuvat kuitenkin paljon luustoa laajemmalle: kalsiumia tarvitaan myös lihasten toiminnassa, hermoviestinnässä ja veren hyytymisessä.
Kalsium on elimistön runsain kivennäisaine. Aikuisen kehossa sitä on noin kilogramman verran, ja noin 99 prosenttia sijaitsee luissa ja hampaissa. Pieni jäljelle jäävä osuus osallistuu elintärkeisiin tapahtumiin solujen sisällä ja niitä ympäröivissä nesteissä.
Kalsium on siis sekä kehon rakennusmateriaalia että osa sen viestintäjärjestelmää. Sen toimintaa ymmärtääkseen kannattaa katsoa yhtä aikaa luustoa, soluja ja niitä yhdistävää tarkkaa säätelyä.
Luusto näyttää pysyvältä rakenteelta, mutta sen sisällä tapahtuu jatkuvaa uudistumista. Vanhaa luukudosta hajotetaan ja uutta muodostetaan koko elämän ajan.
Kalsium muodostaa yhdessä fosfaatin kanssa mineraalikiteitä, jotka antavat luulle kovuutta. Luun proteiinirakenne puolestaan tuo siihen joustavuutta ja vetolujuutta. Kestävä luusto rakentuu näiden ominaisuuksien yhteistyöstä.
Kalsium on tarpeellinen luuston ja hampaiden pysymiselle normaaleina. Luuston hyvinvointiin vaikuttavat sen lisäksi muun muassa riittävä ravitsemus, D-vitamiini ja luustoa kuormittava liikkuminen.
Luuston ulkopuolella olevaa kalsiumia on määrällisesti vähän, mutta sen merkitys on suuri. Kalsium edistää lihasten normaalia toimintaa, normaalia hermovälitystä ja veren normaalia hyytymistä.
Kalsiumionit toimivat myös solunsisäisinä viesteinä. Kun niiden pitoisuus muuttuu tietyssä osassa solua, muutos voi käynnistää esimerkiksi aineiden vapautumisen tai lihaksen supistumiseen johtavan tapahtumasarjan.
Tässä tehtävässä olennaista on tarkka ajoitus ja pitoisuuden säätely. Solujen toiminta tarvitsee hallittuja muutoksia kalsiumin saatavuudessa.
Elimistö ylläpitää veren kalsiumpitoisuutta suoliston, munuaisten ja luuston yhteistyöllä. Suolistosta imeytyy ravinnon kalsiumia, munuaiset säätelevät sen poistumista ja luusto toimii suurena varastona.
Säätelyyn osallistuu muun muassa lisäkilpirauhashormoni eli PTH. Kun veren ionisoitunut kalsiumpitoisuus laskee, PTH auttaa palauttamaan sitä lisäämällä kalsiumin säästämistä munuaisissa ja vaikuttamalla luuston aineenvaihduntaan. Se myös edistää D-vitamiinin aktiivisen muodon muodostumista.
Tämän vuoksi tavallinen veren kalsiumarvo ei yksin kerro, saako ihminen ruokavaliostaan riittävästi kalsiumia. Veren pitoisuus voi säilyä normaalina myös silloin, kun saanti jää pitkään vähäiseksi.
D-vitamiini edistää kalsiumin normaalia imeytymistä ja hyödyntämistä sekä veren normaalin kalsiumtason ylläpitämistä.
Kalsiumin saanti ja sen imeytyminen ovat eri asioita: ruoassa oleva määrä ei siirry kokonaisuudessaan elimistön käyttöön. Imeytymiseen vaikuttavat esimerkiksi D-vitamiinitilanne, ruoan koostumus ja kerralla nautittu kalsiummäärä.
Kalsiumia kannattaakin tarkastella osana ravitsemuksen kokonaisuutta, jossa myös muut luuston ja lihasten tarvitsemat ravintoaineet tulevat huomioiduiksi.
Kalsium edistää ruoansulatusentsyymien normaalia toimintaa. Tämä täydentää kuvaa kivennäisaineesta, jonka tehtävät ulottuvat kehon rakenteista sen päivittäisiin kemiallisiin tapahtumiin.
Sama kalsiumioni voi siis olla osa luuston mineraalirakennetta tai osallistua solujen toiminnan säätelyyn. Elimistön kuljetus- ja säätelyjärjestelmät huolehtivat siitä, missä muodossa ja missä paikassa sitä kulloinkin tarvitaan.

Kasvava luusto tarvitsee kalsiumia, mutta sen tarve jatkuu myös aikuisuudessa. Luukudos uusiutuu koko elämän ajan, ja riittävä kalsiumin saanti kuuluu ravitsemuksen perustaan kaikissa elämänvaiheissa.
Kalsiumia saa monenlaisista ruoista: maitotuotteista, kalsiumilla täydennetyistä kasvijuomista, ruotoineen syötävistä kaloista sekä esimerkiksi tahinista, manteleista ja tietyistä vihreistä kasviksista. Eri lähteiden kalsiumpitoisuudet, annoskoot ja imeytyminen kuitenkin vaihtelevat.
Päivittäinen saanti rakentuu useimmiten pienistä, toistuvista valinnoista. Siksi yksittäisen kalsiumpitoisen ruoan sijaan kannattaa tarkastella sitä, millaisia lähteitä omille aterioille kertyy päivän mittaan.
Lapsuudessa ja nuoruudessa luusto kasvaa ja vahvistuu. Aikuisuudessa painopiste siirtyy luuston ylläpitämiseen, mutta sen uusiutuminen jatkuu edelleen.
Myöhemmällä iällä luukudoksen hajotus voi ylittää uuden luun muodostumisen. Esimerkiksi vaihdevuosiin liittyvä estrogeenin väheneminen voi nopeuttaa luumassan menetystä. Kalsiumin riittävä saanti on osa luustosta huolehtimista yhdessä D-vitamiinin, riittävän proteiinin ja liikkumisen kanssa.
Maito, jogurtti, piimä ja juusto ovat tuttuja kalsiumin lähteitä. Niiden merkitys ruokavaliossa perustuu sekä kalsiumpitoisuuteen että siihen, kuinka säännöllisesti ja millaisina annoksina niitä käytetään.
Kasvipohjaisista vaihtoehdoista kannattaa valita kalsiumilla täydennettyjä tuotteita ja tarkistaa määrä pakkauksesta. Kaikki kasvipohjaiset juomat tai jogurttivaihtoehdot eivät sisällä lisättyä kalsiumia.
Noudata myös käyttöohjetta: osa kasvijuomista on hyvä ravistaa ennen tarjoilua, jotta pohjalle laskeutuneet ainesosat sekoittuvat tasaisesti.
Ruotoineen syötävissä kaloissa, kuten säilykesardiineissa, kalsiumia saadaan pehmenneistä ruodoista. Myös kalsiumsuoloilla valmistettu tofu voi olla merkittävä lähde, mutta pitoisuus riippuu valmistustavasta.
Kasvikunnan vaihtoehtoja ovat esimerkiksi tahini, mantelit, pavut, lehtikaali ja parsakaali. Niiden roolia kannattaa arvioida tavallisten käyttöannosten perusteella: pieni lusikallinen tahinia ja lasillinen täydennettyä kasvijuomaa ovat keskenään hyvin erilaisia annoksia.
Myös seesaminsiementen kuoriminen ja tahinin raaka-aine vaikuttavat kalsiumpitoisuuteen. Tuotekohtainen ravintoarvotieto kertoo enemmän kuin pelkkä ruoka-aineen nimi.
Kaikki ruoassa oleva kalsium ei imeydy elimistön käyttöön. Imeytymiseen vaikuttavat esimerkiksi D-vitamiinitilanne ja ruoan muut yhdisteet.
Pinaatti sisältää kalsiumia, mutta sen oksalaatit sitovat sitä ja heikentävät imeytymistä. Vähäoksalaattisista kasviksista, kuten lehtikaalista ja parsakaalista, kalsium imeytyy paremmin. Niiden tavallisista annoksista saatava kokonaismäärä voi silti jäädä melko pieneksi.
Siksi ruokavaliota kannattaa rakentaa useiden toisiaan täydentävien lähteiden varaan.
Kalsiumin saantia voi hahmottaa käymällä läpi yhden tavallisen päivän: mitä aamiaisella juodaan, mitä leivälle laitetaan ja kuuluuko pääaterioille tai välipaloille kalsiumia sisältäviä ruokia?
Käytännössä lähteitä voi jakaa eri aterioille. Aamupuuroon voi käyttää täydennettyä kasvijuomaa, välipalaksi valita jogurtin ja pääaterialle esimerkiksi kalsiumilla valmistettua tofua tai ruotoineen syötävää kalaa.
Jos ruokavaliosta jää pois kokonainen keskeinen lähderyhmä, sen tilalle kannattaa suunnitella vaihtoehdot. Ravintolisä voi tarvittaessa täydentää puuttuvaa osuutta, mutta sen tarve arvioidaan ruokavalion kokonaisuuden perusteella.