

37,50 €
Kolmen naudan sisäelimen yhdistelmä: maksa, munuainen ja sydän samassa kapselivalmisteessa.
Sisäelimet kuuluivat pitkään luonnollisena osana ihmisen ruokavalioon, mutta nykyisessä ruokakulttuurissa niitä syödään huomattavasti harvemmin. Dense Beef Organs tarjoaa yksinkertaisen tavan tuoda ruokavalioon useampaa sisäelintä ilman niiden valmistamista tai makuun totuttelemista.
Ainesosat:
Pakastekuivattu naudan maksa (50 %), pakastekuivattu naudan munuainen (25 %), pakastekuivattu naudan sydän (25 %), naudan gelatiinikapseli.
Sisäelimet ovat peräisin ruoholla ruokitusta naudasta.
Suositeltu vuorokausiannos:
6 kapselia.
6 kapselia sisältää:
Naudan maksa 1 950 mg
Naudan munuainen 975 mg
Naudan sydän 975 mg
Analysoidut ravintoaineet / 6 kapselia:
A-vitamiini 348 µg (43 %)
B12-vitamiini 5,7 µg (229 %)
Folaatti 20 µg (10 %)
Kupari 0,4 mg (40 %)
Rauta 0,7 mg (5 %)
Seleeni 4,4 µg (8 %)
Sinkki 0,5 mg (5 %*)
Ubikinoni (CoQ10) noin 0,5 mg
* päivittäisen saannin vertailuarvosta
Pakkauskoko: 180 kapselia / 30 päiväannosta.
Alkuperämaa: Uusi-Seelanti.
Ei lisä-, täyte- tai säilöntäaineita.
Ota 6 kapselia päivässä nesteen kanssa.
Kapselit mahdollistavat sisäelinten käyttämisen myös silloin, kun maksa, munuainen tai sydän eivät muuten kuulu omaan ruokavalioon.
Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.
Pidämme tässä tuotteessa ennen kaikkea sen yksinkertaisuudesta ja kokonaisuudesta.
Kyseessä ei ole vitamiini- ja kivennäisaineista laboratoriossa koottu monivitamiini, vaan kolme kokonaista eläinperäistä raaka-ainetta pakastekuivatussa muodossa: maksa, munuainen ja sydän.
Maksa tunnetaan erityisesti ravintoainetiheydestään, mutta eläimen eri elimet eivät ole ravitsemuksellisesti keskenään samanlaisia. Esimerkiksi maksan, sydämen ja munuaisten vitamiini-, kivennäisaine-, aminohappo- ja muiden luonnollisten yhdisteiden profiilit eroavat toisistaan.
Juuri siksi useamman sisäelimen yhdistelmä on kiinnostava vaihtoehto pelkälle maksavalmisteelle.
Raaka-aineet ovat peräisin ruoholla ruokitusta naudasta, eikä tuotteeseen ole lisätty täyte-, väri- tai säilöntäaineita.
Sisäelimet ovat poikkeuksellisen ravintoainetiheitä ruokia. Siinä missä lihaskudoksesta eli tavallisesta lihasta saadaan erityisesti proteiinia, aminohappoja ja useita kivennäisaineita, sisäelimet tuovat ruokavalioon hieman erilaisen ravintoainekirjon.
Maksa tunnetaan erityisesti A-vitamiinin, B12-vitamiinin, folaatin, kuparin ja raudan lähteenä. Munuaisissa on puolestaan muun muassa B12-vitamiinia ja seleeniä, kun taas sydän on lihaskudosta, mutta sen koostumus eroaa tavallisesta luurankolihaksesta ja se sisältää luonnostaan esimerkiksi ubikinonia eli koentsyymi Q10:tä.
Sisäelimissä kiinnostavaa on myös se, että ravintoaineet ovat osa alkuperäistä ruokaa. Mukana ei ole vain yhtä eristettyä vitamiinia tai kivennäisainetta, vaan samassa raaka-aineessa esiintyy luonnostaan proteiineja, aminohappoja, vitamiineja, kivennäisaineita, rasvahappoja ja muita yhdisteitä.
Sisäelimiä ei kuitenkaan tarvitse syödä valtavia määriä. Niiden ravintoainetiheyden vuoksi pienikin määrä voi tuoda ruokavalioon ravintoaineita, joita tavallisesta lihasta saadaan vähemmän.
Erityisesti maksan kohdalla enemmän ei myöskään automaattisesti tarkoita parempaa. Maksa sisältää luonnostaan runsaasti esimerkiksi A-vitamiinia ja kuparia, minkä vuoksi kokonaismäärä kannattaa huomioida etenkin silloin, jos ruokavaliossa käytetään paljon maksaa tai samanaikaisesti muita näitä ravintoaineita sisältäviä ravintolisiä.
Dense Beef Organs – 180 kapslar
Ingredienser:
Frystorkad nötlever (50 %), frystorkad njure från nötkreatur (25 %), frystorkat nöthjärta (25 %) och kapsel av bovint gelatin.
Rekommenderad daglig dos:
6 kapslar.
6 kapslar innehåller:
Nötlever 1 950 mg
Njure från nötkreatur 975 mg
Nöthjärta 975 mg
Totalt 3 900 mg frystorkade organ per daglig dos.
Produkten innehåller naturligt flera näringsämnen som förekommer i organ, bland annat vitamin A, vitamin B12, folat, koppar, järn, selen och zink.
Förpackningsstorlek: 180 kapslar / 30 dagsdoser.
Ursprungsland: Nya Zeeland.
Användning: Ta 6 kapslar dagligen med vätska.
Den rekommenderade dagliga dosen får inte överskridas. Kosttillskott bör inte användas som ersättning för en varierad och balanserad kost och en hälsosam livsstil. Förvaras utom räckhåll för små barn.
Kun puhumme naudanlihasta, ajattelemme tavallisesti tuttua lihaslihaa: pihvejä, jauhelihaa ja paistia. Eläimen ravitsemuksellinen monimuotoisuus ulottuu kuitenkin huomattavasti tätä pidemmälle. Sisäelimet ovat olleet osa ihmisen ruokavaliota vuosituhansien ajan, mutta nykyisessä ruokakulttuurissa niiden käyttö on jäänyt vähäiseksi. Samalla helposti unohtuu, kuinka erilaisia ravintoaineita eläimen eri kudokset voivat tarjota.
Maksa, sydän ja munuaiset ovat tästä erinomainen esimerkki. Vaikka ne ovat peräisin samasta eläimestä, niiden biologiset tehtävät poikkeavat merkittävästi toisistaan. Maksa osallistuu aineenvaihduntaan ja ravintoaineiden varastointiin, munuaiset huolehtivat elimistön sisäisen tasapainon säätelystä ja sydän ylläpitää verenkiertoa jatkuvan lihastyön avulla. Nämä erilaiset tehtävät heijastuvat myös elinten rakenteeseen ja ravintoainekoostumukseen.
Ravitsemuksellisesti sisäelimet ovatkin erityisen kiinnostavia. Maksa tunnetaan runsaasta A-vitamiinin, B12-vitamiinin ja kuparin pitoisuudestaan, munuaiset sisältävät muun muassa seleeniä ja B-ryhmän vitamiineja, ja sydän tarjoaa esimerkiksi B12-vitamiinia, rautaa sekä luontaisesti koentsyymi Q10ä.
Maksa on elimistön keskeinen aineenvaihduntaelin. Se osallistuu ravintoaineiden käsittelyyn, varastointiin, sappinesteen muodostamiseen sekä lukuisiin elimistön aineenvaihduntareaktioihin.
Ravintona maksa on poikkeuksellisen ravinnetiheää. Se sisältää runsaasti A-vitamiinia, B12-vitamiinia ja kuparia sekä muun muassa folaattia ja rautaa. Erityisesti A-vitamiinin ja B12-vitamiinin suuret pitoisuudet erottavat maksan tavallisesta lihaslihasta.
Munuaiset suodattavat verta, poistavat aineenvaihdunnan lopputuotteita ja säätelevät elimistön neste-, elektrolyytti- ja happo-emästasapainoa. Lisäksi ne osallistuvat verenpaineen säätelyyn ja tuottavat erytropoietiinia, joka ohjaa punasolujen muodostumista.
Ravintona munuainen tarjoaa omanlaisensa ravintoainekokonaisuuden. Se sisältää luonnostaan erityisesti B12-vitamiinia, seleeniä ja B2-vitamiinia eli riboflaviinia.
Sydän on sisäelin, mutta rakenteeltaan ennen kaikkea erittäin aktiivista lihaskudosta. Se supistuu tauotta, joten sen energiantarve on jatkuva.
Sydänlihaksessa on poikkeuksellisen paljon mitokondrioita, jotka vastaavat solujen energiantuotannosta. Sydän sisältää luonnostaan myös koentsyymi Q10ä eli ubikinonia, joka osallistuu mitokondrioiden elektroninsiirtoketjuun.
Lisäksi sydän on muun muassa B12-vitamiinin, raudan ja sinkin lähde.
Eläimen eri kudokset eivät ole ravitsemuksellisesti toistensa kopioita. Maksa painottuu erityisesti A-vitamiinin, B12-vitamiinin ja kuparin lähteenä, munuainen tuo mukaan seleeniä ja B-ryhmän vitamiineja, kun taas sydän tarjoaa lihaskudokselle ominaisia ravintoaineita sekä koentsyymi Q10ä.
Kun ruokavaliossa hyödynnetään lihaslihan lisäksi sisäelimiä, saadaan monipuolisempi valikoima erilaisia ravintoaineita. Juuri tämä tekee sisäelimistä ravitsemuksellisesti kiinnostavan osan eläinperäistä ruokavaliota.
Kolme erilaista elintä, kolme erilaista tehtävää – ja kolme toisiaan täydentävää ravintoaineprofiilia.

Nykyisessä ruokakaupassa eläin näyttäytyy meille usein siististi paloiteltuna: jauhelihana, fileenä, paistina ja pihvinä. Anatomisesti tämä tarkoittaa, että syömme eläimestä ennen kaikkea lihaskudosta.
Näin ei ole aina ollut.
Kun eläin teurastettiin kotona tai yhteisössä, arvokkaaksi ruoaksi päätyivät myös maksa, sydän, munuaiset, kieli ja muut elimet. Luista valmistettiin liemiä, rasva käytettiin ruoanvalmistukseen ja mahdollisimman suuri osa eläimestä hyödynnettiin. Tälle ajattelutavalle käytetään nykyään usein englanninkielistä nimeä nose-to-tail, kuonosta häntään.
Kyse ei ollut vain ravitsemuksesta. Kun ruoan hankkiminen vaati enemmän työtä ja eläin oli arvokas resurssi, käyttökelpoisten osien pois heittäminen ei yksinkertaisesti ollut järkevää. Sisäelimet kuuluivat myös monien maiden perinteisiin ruokakulttuureihin – Suomessakin maksaruoat, munuaiset, sydän ja erilaiset veriruoat olivat aikaisemmin huomattavasti arkisempia.
Moderni elintarvikeketju muutti vähitellen suhdettamme eläimeen. Kun liha alettiin ostaa valmiiksi leikattuna, kuluttajan ei enää tarvinnut nähdä kokonaista eläintä. Samalla miedon makuisista ja helposti valmistettavista lihaksista tuli tuttuja, kun taas voimakkaamman makuiset sisäelimet jäivät monen ruokavaliosta pois.
Ravitsemuksellisesti muutos on kiinnostava. Lihasliha ja sisäelimet eivät ole keskenään samanlaisia ruokia. Lihasliha tarjoaa laadukasta proteiinia ja useita tärkeitä ravintoaineita, mutta sisäelimet voivat täydentää kokonaisuutta ravintoaineilla, joita niiden biologisten tehtävien vuoksi esiintyy niissä erilaisina pitoisuuksina.
Nose-to-tail-ajattelussa on myös ekologinen näkökulma. Jos eläin käytetään ravinnoksi, mahdollisimman suuren osan hyödyntäminen vähentää syötäväksi kelpaavien osien hukkaa.
Ehkä sisäelimissä ei siis olekaan kyse oudosta uudesta hyvinvointitrendistä. Päinvastoin: uutta on pikemminkin se, kuinka pientä osaa eläimestä olemme tottuneet nykyään kutsumaan ruoaksi.