Finnmax – EAA + Glutamiini, 150 g

Harjoittelun tueksi, proteiini, lihasmassa, puhdas jauhe, kotimainen perheyritys

21,90 €

Kaikki yhdeksän välttämätöntä aminohappoa ja L-glutamiini samassa maustamattomassa jauheessa.

Finnmax EAA+G on jauhemainen aminohappovalmiste, joka sisältää kaikki yhdeksän ihmiselle välttämätöntä aminohappoa eli EAA-aminohapot sekä L-glutamiinia. Aminohapot ovat tuotteessa vapaina aminohappoina.


Proteiini edistää:

✅ Lihasmassan kasvua
✅ Lihasmassan säilymistä
✅ Luuston pysymistä normaalina

Ainesosat:
L-leusiini, L-glutamiini, L-lysiinihydrokloridi, L-valiini, L-isoleusiini, L-fenyylialaniini, L-metioniini, L-treoniini, L-histidiini ja L-tryptofaani.

Ravintosisältö / 100 g:
Energia 1700 kJ / 400 kcal
Proteiini 100 g
Hiilihydraatit 0 g
Rasva 0 g

Aminohapot / 100 g:
L-leusiini 20 g
L-glutamiini 20 g
L-lysiini 12 g
L-valiini 10 g
L-isoleusiini 10 g
L-fenyylialaniini 10 g
L-metioniini 6 g
L-treoniini 6 g
L-histidiini 4 g
L-tryptofaani 2 g

Suositeltu vuorokausiannos: 10–20 g päivässä. Kerta-annos 5–10 g.

Pakkauskoko: 150 g.

Valmistettu Suomessa.
Tuotemerkki: Finnmax.

Tuote on maustamaton ja sen ominaismaku on lähes neutraali.

Nauti 10–20 g päivässä, esimerkiksi 5–10 gramman kerta-annoksina. Valmistajan mukaan tuotetta voidaan käyttää ennen harjoittelua, harjoittelun aikana tai sen jälkeen.

Jauhe sekoitetaan veteen tai muuhun juomaan. Koska tuotteeseen ei ole lisätty makua peittäviä aromeja tai makeutusaineita, juomassa maistuu aminohappojen oma ominaismaku.

EAA+Gä voi käyttää myös muulloin kuin harjoittelun yhteydessä osana omaa ravitsemusta. Aminohappovalmiste ei kuitenkaan korvaa ruokavalion proteiininlähteitä tai monipuolista ruokavaliota.

Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.

Finnmax EAA+G pidämme ennen kaikkea sen selkeästä ja poikkeuksellisen yksinkertaisesta koostumuksesta. Tuotteessa ei ole pitkää listaa aromeja, makeutusaineita tai muita lisättyjä ainesosia, vaan sisältö muodostuu aminohapoista.

Tuotteessa ovat mukana kaikki yhdeksän välttämätöntä aminohappoa eikä ainoastaan kolme BCAA-aminohappoa. Tämä on meille tärkeä ero. Leusiini, isoleusiini ja valiini ovat tunnettu osa aminohappoaineenvaihduntaa, mutta proteiinien rakentamiseen tarvitaan koko välttämättömien aminohappojen joukko.

Koostumuksessa korostuu erityisesti L-leusiini, jota on 20 % tuotteesta. Leusiini kuuluu haaraketjuisiin aminohappoihin ja sillä on aminohappojen joukossa kiinnostava rooli myös proteiinisynteesiä säätelevässä solunsisäisessä viestinnässä.

Lisäksi tuotteesta viidesosa on L-glutamiinia. Glutamiini ei ole välttämätön aminohappo samalla tavalla kuin EAA-aminohapot, mutta sitä esiintyy elimistössä runsaasti ja se osallistuu moniin aineenvaihdunnan prosesseihin.

Valitsimme tuotteen siis ennen kaikkea siksi, että siinä on kaikki välttämättömät aminohapot yhdessä, selkeästi ilmoitetuissa määrissä ja ilman tarpeettoman monimutkaista koostumusta.

Välttämättömiä aminohappoja saadaan tavallisesta proteiinipitoisesta ruoasta. Hyviä lähteitä ovat esimerkiksi kananmuna, kala, liha ja maitotuotteet, joiden proteiinit sisältävät kaikki yhdeksän välttämätöntä aminohappoa.

Myös kasvikunnan proteiinit sisältävät välttämättömiä aminohappoja, mutta niiden suhteet vaihtelevat eri elintarvikkeissa. Esimerkiksi palkokasveissa on usein suhteessa vähemmän metioniinia, kun taas monissa viljoissa lysiinin määrä on pienempi. Monipuolisessa ruokavaliossa eri kasviproteiinien aminohappoprofiilit voivat täydentää toisiaan, eikä niitä tarvitse välttämättä yhdistää samalla aterialla.

Elimistölle ei lopulta ole ratkaisevaa, mistä yksittäisestä ruoasta aminohapot tulivat. Ruoansulatuksessa ravinnon proteiinit pilkotaan pienemmiksi peptideiksi ja aminohapoiksi, jotka imeytyvät suolistosta verenkiertoon. Näistä rakennuspalikoista elimistö muodostaa jälleen omia proteiinejaan.

Finnmax EAA+G – 150 g

Alla nio essentiella aminosyror och L-glutamin i samma pulver.

Finnmax EAA+G innehåller alla nio essentiella aminosyror (EAA) samt L-glutamin. Aminosyrorna förekommer i fri form.

De essentiella aminosyrorna är L-leucin, L-valin, L-isoleucin, L-lysin, L-fenylalanin, L-metionin, L-treonin, L-histidin och L-tryptofan. Kroppen kan inte själv producera de essentiella aminosyrorna i tillräcklig mängd, vilket innebär att de måste tillföras via kosten.

Produkten innehåller dessutom L-glutamin.

Ingredienser:
L-leucin, L-glutamin, L-lysinhydroklorid, L-valin, L-isoleucin, L-fenylalanin, L-metionin, L-treonin, L-histidin och L-tryptofan.

Rekommenderad daglig dos:
10–20 g per dag. En portion är 5–10 g.

Förpackningsstorlek: 150 g.
Tillverkad i Finland.
Varumärke: Finnmax.

Pulvret kan blandas med vatten eller annan dryck. Enligt tillverkarens anvisningar kan produkten användas före, under eller efter träning.

Överskrid inte den rekommenderade dagliga dosen. Kosttillskott ersätter inte en varierad och balanserad kost eller en hälsosam livsstil. Förvaras utom räckhåll för små barn.

Miksi kaikkia yhdeksää välttämätöntä aminohappoa tarvitaan?

Proteiinit ovat paljon enemmän kuin lihasten rakennusaineita. Niistä muodostuvat esimerkiksi elimistön entsyymit, vasta-aineet, kuljetusproteiinit, reseptorit sekä monet kudosten rakenteet. Jokaisen näistä valmistamiseen tarvitaan aminohappoja, joita solut yhdistelevät tarkasti määrättyyn järjestykseen.

Ihminen tarvitsee proteiinien rakentamiseen 20 erilaista aminohappoa. Näistä yhdeksän on välttämättömiä aminohappoja (EAA), joita elimistö ei pysty valmistamaan itse riittävästi, vaan ne on saatava ravinnosta.

Mutta miksi juuri kaikkien yhdeksän saanti on tärkeää? Ja miten EAA-aminohapot eroavat paljon puhutuista BCAA-aminohapoista?

Yhdeksän välttämätöntä aminohappoa – jokaisella on oma tehtävänsä

Välttämättömiin aminohappoihin kuuluvat histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini.

Niitä kaikkia tarvitaan elimistön proteiinien valmistamiseen, mutta niiden merkitys ei rajoitu pelkästään rakennusaineena toimimiseen.

  • Histidiini osallistuu proteiinien muodostumiseen ja toimii histamiinin lähtöaineena.
  • Isoleusiini kuuluu haaraketjuisiin aminohappoihin ja osallistuu lihasproteiinien muodostumiseen sekä energia-aineenvaihduntaan.
  • Leusiini toimii proteiinien rakennusaineena ja osallistuu lihasproteiinisynteesiä säätelevään mTOR-signalointiin.
  • Lysiini on tärkeä monien rakenneproteiinien, kuten kollageenin, muodostumisessa.
  • Metioniini toimii proteiinisynteesin lisäksi S-adenosyylimetioniinin (SAM) lähtöaineena ja liittyy elimistön metylaatioreaktioihin.
  • Fenyylialaniini on tyrosiinin lähtöaine. Tyrosiinista puolestaan muodostetaan esimerkiksi dopamiinia, noradrenaliinia ja kilpirauhashormoneja.
  • Treoniini on osa monia elimistön proteiineja, myös suoliston limakerroksen musiineja.
  • Tryptofaani toimii serotoniinin, melatoniinin ja niasiinin muodostumisen lähtöaineena.
  • Valiini kuuluu haaraketjuisiin aminohappoihin ja osallistuu proteiinien muodostumiseen sekä energia-aineenvaihduntaan.

Vaikka aminohapoilla on erilaisia aineenvaihdunnallisia tehtäviä, niitä yhdistää yksi tärkeä ominaisuus: elimistö tarvitsee niitä kaikkia uusien proteiinien rakentamiseen.

Proteiinisynteesi on kuin rakennustyömaa

Kuvittele, että elimistö rakentaa taloa, jonka rakennusohje on määritelty etukäteen.

Aminohapot ovat tämän talon rakennusmateriaaleja. Jokaisella rakennuspalikalla on oma paikkansa, eikä yhtä aminohappoa voida mielivaltaisesti korvata toisella.

Jos valmistettavan proteiinin seuraavaan kohtaan tarvitaan lysiiniä, mutta sitä ei ole riittävästi saatavilla, proteiinisynteesi voi hidastua, vaikka muita aminohappoja olisi runsaasti.

Tätä kutsutaan ravitsemuksessa rajoittavan aminohapon periaatteeksi. Proteiinien muodostumista voi rajoittaa se välttämätön aminohappo, jota on saatavilla vähiten suhteessa elimistön tarpeeseen.

Siksi proteiinin ravitsemuksellista laatua ei määritä ainoastaan sen kokonaismäärä, vaan myös aminohappokoostumus ja sulavuus.

EAA vai BCAA – mikä niiden ero oikeastaan on?

BCAA tulee englanninkielisistä sanoista branched-chain amino acids, eli haaraketjuiset aminohapot.

BCAA-aminohappoja on kolme: leusiini, isoleusiini ja valiini.

Ne kaikki kuuluvat välttämättömiin aminohappoihin, mutta muodostavat vain kolmasosan koko EAA-ryhmästä.

Erityisesti leusiinia on tutkittu paljon lihasproteiinisynteesin yhteydessä. Leusiini ei ole ainoastaan rakennusaine, vaan se osallistuu myös mTORC1-signalointiin, joka säätelee muun muassa solujen kasvua ja proteiinisynteesiä.

Leusiinin saatavuus voi siis toimia yhtenä viestinä, joka edistää proteiinisynteesin käynnistymistä.

Mutta tässä on tärkeä ero: proteiinin rakentumisen käynnistävä signaali ei yksin riitä uuden proteiinin valmistamiseen.

Vaikka leusiini aktivoisi proteiinisynteesiin liittyviä säätelyreittejä, elimistö tarvitsee edelleen kaikki muutkin tarvittavat aminohapot varsinaiseen rakennustyöhön.

EAA-aminohapposeos sisältää kaikki yhdeksän välttämätöntä aminohappoa, kun taas BCAA-valmiste sisältää niistä vain kolme.

Tämä on yksi syy siihen, miksi EAA-aminohappojen kokonaisuutta pidetään proteiinisynteesin näkökulmasta kattavampana kuin pelkkää BCAA-yhdistelmää.

Mistä kaikkia välttämättömiä aminohappoja saa?

Kaikki yhdeksän välttämätöntä aminohappoa löytyvät tavallisista proteiinipitoisista elintarvikkeista.

Erityisen hyviä lähteitä ovat esimerkiksi kananmunat, kala, liha, maitotuotteet ja soija.

Myös palkokasvit, viljat, pähkinät ja siemenet sisältävät välttämättömiä aminohappoja, mutta niiden suhteelliset määrät vaihtelevat. Monipuolisesti koostetulla kasvipohjaisella ruokavaliolla voidaan saada kaikki yhdeksän välttämätöntä aminohappoa ilman, että niitä tarvitsee yhdistää juuri samalla aterialla.

Elimistö hyödyntää ravinnon proteiineja pilkkomalla ne ruoansulatuksessa pienemmiksi peptideiksi ja aminohapoiksi. Imeytymisen jälkeen aminohappoja voidaan käyttää uusien proteiinien valmistamiseen tai muihin aineenvaihdunnallisiin tehtäviin.

Tarvitaanko EAA-aminohappoja ravintolisänä?

EAA-aminohappovalmisteet tarjoavat välttämättömät aminohapot vapaassa muodossa, jolloin niitä ei tarvitse ensin pilkkoa kokonaisista ravintoproteiineista.

Niistä voi olla käytännön hyötyä tilanteissa, joissa riittävän proteiinimäärän syöminen on haastavaa tai halutaan täydentää ruokavalion välttämättömien aminohappojen saantia.

On kuitenkin hyvä muistaa, että monipuolinen, riittävästi proteiinia sisältävä ruokavalio tarjoaa yleensä kaikki tarvittavat aminohapot ilman erillisiä aminohappovalmisteita.

EAA-valmiste ei myöskään korvaa täysipainoista proteiinia kaikissa sen tehtävissä, sillä ravinnon proteiineista saadaan myös muita kuin välttämättömiä aminohappoja.

Kyse ei ole vain proteiinin määrästä, vaan myös sen laadusta

Proteiinia tarkastellaan usein grammoina: kuinka paljon sitä pitäisi syödä päivässä ja kuinka paljon yhdellä aterialla?

Määrä on tärkeä, mutta se ei kerro koko totuutta.

Proteiinin ravitsemukselliseen laatuun vaikuttavat myös sen sisältämien välttämättömien aminohappojen suhteelliset määrät sekä se, kuinka hyvin proteiini sulaa ja sen aminohapot ovat elimistön käytettävissä.

Lopulta jokainen elimistön valmistama proteiini rakentuu yksittäisistä aminohapoista. Ja jotta rakennustyö voi edetä, kaikkia tarvittavia rakennuspalikoita on oltava saatavilla.

Leusiini – aminohappo, joka toimii myös signaalina

Aminohapot tunnetaan ennen kaikkea proteiinien rakennusaineina, mutta niiden tehtävät elimistössä ulottuvat huomattavasti tätä pidemmälle. Osa aminohapoista osallistuu myös solujen aineenvaihdunnan säätelyyn ja viestinvälitykseen.

Leusiini on yksi yhdeksästä välttämättömästä aminohaposta ja yksi kolmesta haaraketjuisesta BCAA-aminohaposta. Sen erityispiirre on kyky toimia proteiinien rakennusaineen lisäksi ravintoainesignaalina, joka kertoo solulle aminohappojen saatavuudesta.

Tähän liittyy keskeisesti mTOR-niminen signalointijärjestelmä, joka osallistuu solujen kasvun, proteiinisynteesin ja aineenvaihdunnan säätelyyn.

Miten leusiini sitten vaikuttaa tähän järjestelmään, ja miksi pelkkä leusiini ei riitä uuden lihasproteiinin rakentamiseen?

mTOR – solun aineenvaihdunnan tilannekeskus

mTOR on lyhenne sanoista mechanistic target of rapamycin. Kyseessä on proteiinikinaasi, joka toimii osana solujen kasvua ja aineenvaihduntaa sääteleviä signalointijärjestelmiä.

mTOR esiintyy kahdessa erilaisessa proteiinikompleksissa, joita kutsutaan nimillä mTORC1 ja mTORC2. Niiden tehtävät eroavat toisistaan, mutta erityisesti mTORC1 on keskeinen aminohappojen saatavuuden ja proteiinisynteesin välisessä säätelyssä.

mTORC1 vastaanottaa tietoa useista eri lähteistä:

  • Aminohappojen saatavuudesta, erityisesti leusiinin ja arginiinin kaltaisista ravintoainesignaaleista.
  • Kasvutekijöistä, kuten insuliinista ja IGF-1ä.
  • Solun energiatilanteesta, joka vaikuttaa siihen, onko energiaa riittävästi uusien rakenteiden valmistamiseen.
  • Solun kuormituksesta ja stressitilasta, jotka voivat muuttaa kasvua ja aineenvaihduntaa säätelevien reittien aktiivisuutta.

Voimme ajatella mTORC1ä eräänlaisena aineenvaihdunnan tilannekeskuksena.

Se ei tarkastele ainoastaan yhden ravintoaineen määrää, vaan yhdistää useita viestejä arvioidakseen, millaiset edellytykset solulla on kasvuun ja uusien proteiinien valmistamiseen.

Miten leusiini välittää viestin solulle?

Leusiinin kiinnostavuus liittyy siihen, että solulla on mekanismeja, joiden avulla se pystyy tunnistamaan leusiinin saatavuutta.

Yksi tunnetuista leusiinin tunnistamiseen liittyvistä proteiineista on Sestrin2, joka osallistuu mTORC1 aktiivisuuden säätelyyn.

Kun leusiinia on riittävästi saatavilla, se voi edistää tapahtumaketjua, jonka seurauksena mTORC1 aktivoituu, mikäli myös muut solun olosuhteet ovat sopivat.

Aktivoitunut mTORC1 vaikuttaa muun muassa kahteen tärkeään proteiinisynteesin säätelytekijään:

S6K1 (S6-kinaasi 1) osallistuu proteiinien valmistamiseen liittyvän koneiston säätelyyn.

4E-BP1 puolestaan säätelee proteiinisynteesin aloitusvaiheeseen osallistuvien tekijöiden toimintaa.

Näiden mekanismien kautta mTORC1 voi lisätä solun valmiutta valmistaa uusia proteiineja.

Leusiini ei siis ainoastaan päädy osaksi valmistettavaa proteiinia, vaan sen saatavuus voi vaikuttaa myös siihen, kuinka aktiivisesti proteiinien valmistamista säädellään.

Miksi pelkkä leusiini ei riitä lihasproteiinin rakentamiseen?

Tässä tullaan aminohapporavitsemuksen kannalta olennaiseen eroon.

Proteiinisynteesin aktivoituminen ja uuden proteiinin rakentaminen eivät ole sama asia.

Leusiini voi edistää proteiinisynteesiin liittyvää signalointia, mutta uuden lihasproteiinin muodostamiseen tarvitaan kaikkia siihen kuuluvia aminohappoja.

Ajatellaan elimistön proteiinisynteesiä rakennustyömaana.

Leusiini toimii yhtenä viestinä, joka kertoo rakennustyömaalle, että rakentamiselle voi olla otolliset olosuhteet.

Mutta vaikka rakentaminen käynnistettäisiin, työ ei voi jatkua ilman tarvittavia rakennusmateriaaleja.

Jos jonkin välttämättömän aminohapon saatavuus on riittämätöntä, se voi rajoittaa uusien proteiinien muodostumista.

Tästä syystä kaikkien yhdeksän välttämättömän aminohapon saatavuus on tärkeää, vaikka leusiinilla onkin erityinen asema proteiinisynteesin säätelyssä.

Leusiini, BCAA ja EAA – mikä on käytännön ero?

Leusiini kuuluu haaraketjuisiin aminohappoihin eli BCAA-ryhmään yhdessä isoleusiinin ja valiinin kanssa.

BCAA-aminohapot ovat kaikki välttämättömiä aminohappoja, mutta ne muodostavat vain kolme yhdeksästä.

EAA puolestaan tarkoittaa kaikkien yhdeksän välttämättömän aminohapon kokonaisuutta.

Tutkimuksissa on havaittu, että BCAA-aminohapot voivat lisätä lihasproteiinisynteesiä tietyissä tilanteissa, mutta niiden vaikutus jää yleensä pienemmäksi kuin riittävän määrän kaikkia välttämättömiä aminohappoja sisältävän proteiinin vaikutus.

Tämä johtuu siitä, että elimistö tarvitsee proteiinisynteesiin myös ne kuusi välttämätöntä aminohappoa, joita BCAA-valmiste ei sisällä.

EAA-aminohapposeos tarjoaa kaikki välttämättömät aminohapot, mutta täysipainoinen ravintoproteiini sisältää niiden lisäksi myös muita proteiinien rakentamiseen tarvittavia aminohappoja.

Liikunta ja aminohapot täydentävät toistensa vaikutuksia

Voimaharjoittelu on itsessään merkittävä lihasproteiinisynteesiä säätelevä ärsyke.

Lihakseen kohdistuva mekaaninen kuormitus aktivoi solunsisäisiä signalointireittejä, jotka lisäävät lihaksen valmiutta rakentaa ja uudistaa proteiinejaan.

Kun harjoittelun yhteydessä saadaan riittävästi proteiinia ja välttämättömiä aminohappoja, elimistöllä on käytettävissään rakennusaineita tämän prosessin toteuttamiseen.

Leusiini on tässä kokonaisuudessa yksi keskeisistä ravintoainesignaaleista, mutta lihasten kasvuun ja palautumiseen vaikuttavat myös harjoittelun kokonaiskuormitus, energiansaanti, proteiinin kokonaismäärä, lepo ja monet muut fysiologiset tekijät.

Siksi lihaskasvua ei voida selittää yksittäisen aminohapon tai yhden signalointireitin perusteella.

Onko enemmän leusiinia aina parempi?

Leusiinin vaikutus proteiinisynteesiin ei kasva rajattomasti annoksen suurentuessa.

Kun aminohappojen saatavuus on riittävä ja proteiinisynteesin vaste on saavuttanut tietyissä olosuhteissa enimmäistasonsa, leusiinin lisääminen ei välttämättä enää kasvata vastetta.

Lisäksi ylimääräisiä aminohappoja voidaan käyttää energiantuotantoon ja muihin aineenvaihdunnallisiin tarkoituksiin.

Leusiinin tarvetta ei siis kannata tarkastella irrallaan muusta proteiininsaannista.

Useimmille ihmisille monipuolinen, riittävästi laadukasta proteiinia sisältävä ruokavalio tarjoaa myös tarvittavan leusiinin ilman erillistä aminohappolisää.

Leusiini havainnollistaa ravintoaineiden monipuolisia tehtäviä

Leusiini on kiinnostava esimerkki siitä, kuinka ravintoaine voi toimia elimistössä usealla eri tasolla.

Se on konkreettinen rakennusaine, jota tarvitaan uusien proteiinien muodostamiseen. Samalla sen saatavuus toimii osana solun ravintoainesignalointia ja vaikuttaa siihen, millaisissa olosuhteissa proteiinisynteesiä säädellään.

mTOR-järjestelmä puolestaan havainnollistaa, kuinka tarkasti solut yhdistelevät tietoa ravintoaineista, energiasta ja ympäristönsä olosuhteista.

Elimistössä ravintoaineet eivät ole pelkästään rakennusmateriaaleja tai energianlähteitä. Osa niistä osallistuu myös monimutkaiseen viestintään, jonka avulla solut säätelevät omaa toimintaansa.

kuvituskuva aminot