11,30 €
Yksinkertainen yhden aminohapon jauhevalmiste – 100 % glysiiniä.
Finnmax Glysiini on jauhemainen ravintolisä, joka sisältää 100 % glysiiniä ilman muita lisättyjä ainesosia. Glysiini on aminohappo ja yksi elimistön proteiinien rakennusaineista. Rakenteeltaan se on kaikista aminohapoista pienin ja yksinkertaisin, mutta sen tehtäväkenttä elimistössä on kaikkea muuta kuin pieni.
Ainesosat:
100 % glysiini.
Suositeltu vuorokausiannos:
3–5 g päivässä.
Pakkauskoko: 200 g.
Pakattu Suomessa.
Tuotemerkki: Finnmax.
Glysiini on luonnostaan hieman makean makuinen aminohappo.
Nauti 3–5 g glysiiniä päivässä. Jauheen voi sekoittaa esimerkiksi veteen, smoothieen tai muuhun juomaan.
Glysiinillä on aminohapoksi poikkeuksellisen mieto ja hieman makea maku, minkä vuoksi jauhe soveltuu hyvin käytettäväksi sellaisenaan ilman kapselointia.
Glysiiniä voidaan käyttää mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Jos se kuuluu omaan iltarutiiniin, jauheen voi sekoittaa esimerkiksi pieneen määrään vettä ennen nukkumaanmenoa. Glysiinille ei kuitenkaan ole hyväksyttyä terveysväitettä unen edistämisestä, joten emme markkinoi tuotetta univalmisteena.
Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.
Valitsimme Finnmax Glysiinin valikoimaamme ennen kaikkea sen yksinkertaisen ja selkeän koostumuksen vuoksi. Tuotteessa on vain yksi ainesosa – 100 % glysiiniä ilman monimutkaisia ainesosayhdistelmiä.
Pidämme myös jauhemuodosta. Glysiiniä käytetään tyypillisesti grammoissa eikä milligrammoissa, joten jauhe on käytännöllinen tapa käyttää sitä ilman useiden kapseleiden nielemistä. Glysiinin luontaisesti hieman makea ja mieto maku tekee siitä helpon lisättävän esimerkiksi veteen tai muuhun juomaan.
Glysiini on lisäksi ravitsemuksellisesti erityisen kiinnostava aminohappo. Sitä esiintyy runsaasti kollageenissa, mutta elimistö käyttää sitä myös esimerkiksi glutationin, kreatiinin ja hemin muodostuksessa. Nykyisessä ruokavaliossa eläinperäinen proteiini tulee usein pääasiassa lihaskudoksesta, kun taas perinteisesti ruoaksi käytettiin enemmän myös glysiinirikasta nahkaa, rustoa ja sidekudosta.
Pidämme Finnmax Glysiinistä siis juuri siksi, että se tarjoaa yhden yksinkertaisen aminohapon helposti käytettävässä muodossa ilman mitään ylimääräistä.
Glysiiniä saadaan proteiinia sisältävistä elintarvikkeista, mutta sen määrä vaihtelee huomattavasti sen mukaan, millaista proteiinia syömme.
Erityisen runsaasti glysiiniä sisältää kollageeni. Siksi sitä saadaan esimerkiksi eläinten nahasta, sidekudoksesta, rustosta sekä kollageenia ja gelatiinia sisältävistä ruoista. Perinteiset pitkään haudutetut luu- ja lihaliemet voivat sisältää kollageenista vapautuneita aminohappoja ja peptidejä, mutta niiden tarkka määrä vaihtelee valmistustavan ja raaka-aineiden mukaan.
Myös tavallinen liha, kala, maitotuotteet ja muut proteiinipitoiset ruoat sisältävät glysiiniä, mutta lihaskudoksen aminohappoprofiili on erilainen kuin kollageenirikkaan sidekudoksen.
Tässä näkyy kiinnostava ero nykyisen ja perinteisemmän eläinperäisen ruokavalion välillä. Jos eläimestä syödään lähes yksinomaan vähärasvaista lihaskudosta, ruokavalion aminohappoprofiili on erilainen kuin silloin, kun mukana on myös nahkaa, rustoa, sidekudosta ja muita kollageenirikkaita osia.
Finnmax Glycin – 200 g
Ett enkelt aminosyrapulver med 100 % glycin.
Finnmax Glycin är ett pulverbaserat kosttillskott som innehåller 100 % glycin utan andra tillsatta ingredienser.
Glycin är den minsta och strukturellt enklaste aminosyran. Den fungerar som byggsten i kroppens proteiner och förekommer särskilt rikligt i kollagen, där ungefär var tredje aminosyra är glycin.
Kroppen använder även glycin vid bildningen av bland annat glutation, kreatin och hem. Glycin fungerar dessutom som en signalsubstans i nervsystemet.
Ingredienser:
100 % glycin.
Rekommenderad daglig dos:
3–5 g dagligen.
Förpackningsstorlek: 200 g.
Förpackad i Finland.
Varumärke: Finnmax.
Pulvret kan blandas med vatten, smoothie eller annan dryck. Glycin har en naturligt mild och något söt smak.
Överskrid inte den rekommenderade dagliga dosen. Kosttillskott ersätter inte en varierad och balanserad kost eller en hälsosam livsstil. Förvaras utom räckhåll för små barn.
Glysiini on rakenteeltaan kaikista aminohapoista yksinkertaisin. Sen sivuketjuna toimii vain yksi vetyatomi, mikä tekee siitä poikkeuksellisen pienen ja rakenteellisesti joustavan aminohapon. Yksinkertainen rakenne ei kuitenkaan tarkoita yksinkertaista biologiaa.
Yksi glysiinin tunnetuimmista tehtävistä liittyy kollageeniin, jonka aminohapoista noin joka kolmas on glysiiniä. Glysiinin pieni koko on tärkeä kollageenin kolmoiskierteisen rakenteen muodostumiselle.
Glysiiniä tarvitaan kuitenkin myös monien muiden yhdisteiden valmistuksessa. Se on yksi glutationin kolmesta rakennusaineesta, osallistuu kreatiinin muodostukseen ja toimii lähtöaineena hemin valmistuksessa. Hermostossa glysiini toimii lisäksi välittäjäaineena.
Erityisen kiinnostavaa on, että elimistö pystyy valmistamaan glysiiniä myös itse esimerkiksi seriinistä. Glysiini on siis aminohappo, jota saadaan sekä ravinnosta että elimistön omien aineenvaihduntareittien kautta.
Sama pieni aminohappo voi päätyä osaksi sidekudoksen rakennetta, solujen aineenvaihduntajärjestelmiä tai hermoston kemiallista viestintää.
Kollageeni on ihmiskehon runsain proteiini, ja sitä esiintyy esimerkiksi ihossa, jänteissä, nivelsiteissä, luissa ja rustossa.
Kollageenin rakenne poikkeaa monista muista proteiineista. Sen kolme polypeptidiketjua kiertyvät toistensa ympärille muodostaen kolmoiskierteen. Tässä rakenteessa glysiinillä on erityinen asema.
Noin joka kolmas kollageenin aminohappo on glysiiniä. Tämä johtuu siitä, että kolmoiskierteen keskiosassa on hyvin vähän tilaa. Glysiinin pieni sivuketju mahdollistaa sen sijoittumisen rakenteeseen tavalla, johon suuremmat aminohapot eivät sovellu.
Kollageenissa esiintyy glysiinin lisäksi runsaasti proliinia ja hydroksiproliinia. Näiden aminohappojen muodostama kokonaisuus on yksi syy kollageenin tunnusomaisiin rakenteellisiin ominaisuuksiin.
Glutationi on elimistön oma tripeptidi eli kolmesta aminohaposta muodostuva yhdiste. Sen rakennusaineita ovat glutamaatti, kysteiini ja glysiini.
Glutationi osallistuu solujen hapetus-pelkistysreaktioihin ja kuuluu elimistön keskeisiin antioksidanttijärjestelmiin.
Sen valmistus tapahtuu kahdessa entsymaattisessa vaiheessa. Ensin glutamaatti ja kysteiini yhdistyvät gamma-glutamyylikysteiiniksi. Tämän jälkeen glysiini liitetään muodostuneeseen yhdisteeseen, jolloin syntyy glutationia.
Glutationin toiminta on kiinnostava esimerkki siitä, kuinka elimistö rakentaa monimutkaisia aineenvaihduntajärjestelmiä tavallisista aminohapoista.
Glutationin muodostuminen ei kuitenkaan riipu yksin glysiinistä, vaan myös muiden lähtöaineiden saatavuudesta, entsyymien toiminnasta ja solujen aineenvaihdunnallisesta tilanteesta.
Kreatiini tunnetaan erityisesti lihasten energia-aineenvaihdunnasta, mutta sen valmistus elimistössä on monivaiheinen prosessi, johon osallistuu useita aminohappoja.
Kreatiinin synteesin ensimmäisessä vaiheessa glysiini ja arginiini osallistuvat guanidinoasetaatin muodostukseen.
Seuraavassa vaiheessa guanidinoasetaattiin liitetään metyyliryhmä, jonka luovuttajana toimii S-adenosyylimetioniini eli SAM. SAM muodostuu metioniinin aineenvaihdunnassa.
Näin kreatiinin valmistus yhdistää glysiinin, arginiinin ja metioniinin aineenvaihduntareittejä.
Kreatiinia esiintyy erityisen runsaasti luustolihaksissa, mutta sitä on myös esimerkiksi aivoissa. Kreatiini ja fosfokreatiini kuuluvat järjestelmään, jonka avulla solut voivat siirtää ja varastoida nopeasti käyttöön otettavaa energiaa.
Glysiinin aineenvaihdunnallinen merkitys ulottuu myös hemin muodostukseen.
Hemi on rautaa sisältävä rakenne, jota esiintyy hemoglobiinissa, myoglobiinissa ja useissa elimistön entsyymeissä.
Hemoglobiinissa hemiin sitoutunut rauta mahdollistaa hapen sitoutumisen. Hemiä sisältäviä proteiineja esiintyy myös esimerkiksi mitokondrioiden elektroninsiirtoketjussa.
Hemin valmistuksen ensimmäisessä vaiheessa glysiini yhdistyy sukkinyyli-CoA. Reaktiota katalysoi ALA-syntaasi, jonka toiminta edellyttää B6-vitamiinista muodostuvaa pyridoksaalifosfaattia.
Reaktion tuotteena syntyy aminolevuliinihappoa, josta jatkuu monivaiheinen synteesireitti kohti valmista hemiä.
Glysiini on siis mukana jo aivan hemin valmistuksen alkuvaiheessa.
Kaikki aminohapot eivät toimi hermostossa samalla tavalla, mutta glysiinillä on tässäkin erityinen asema.
Glysiini toimii välittäjäaineena erityisesti selkäytimessä, aivorungossa ja tietyissä muissa keskushermoston osissa.
Näillä alueilla se toimii pääasiassa estävänä välittäjäaineena. Kun glysiini sitoutuu glysiinireseptoriin, se voi avata ionikanavan, jonka toiminta vähentää hermosolun todennäköisyyttä lähettää uusi sähköinen impulssi.
Glysiinillä on kuitenkin myös toisenlainen tehtävä hermostossa.
Se osallistuu NMDA-reseptorien toimintaan, jossa se toimii yhdessä glutamaatin kanssa reseptorin aktivoitumisen edellyttämänä rinnakkaisagonistina.
Sama molekyyli voi siis osallistua hermoston viestintään eri tavoin riippuen siitä, mihin reseptoriin se sitoutuu ja missä hermoston osassa toiminta tapahtuu.
Glysiini on hyvä esimerkki siitä, kuinka monipuolisesti elimistö hyödyntää yksittäisiä aminohappoja.
Se ei ole pelkästään proteiinien rakennusaine, vaan osallistuu myös monien muiden yhdisteiden valmistukseen ja hermoston kemialliseen viestintään.
Kollageeni, glutationi, kreatiini ja hemi ovat rakenteeltaan ja tehtäviltään hyvin erilaisia yhdisteitä, mutta niiden kaikkien aineenvaihdunnasta löytyy sama pieni aminohappo.
Glysiinin biologia osoittaa, kuinka yksi rakenteeltaan yksinkertainen molekyyli voi yhdistää useita elimistön keskeisiä aineenvaihduntareittejä.
Kollageeni on ihmiskehon runsain proteiini. Sitä esiintyy esimerkiksi ihossa, luissa, jänteissä, rustossa, verisuonissa ja monien muiden kudosten tukirakenteissa. Kollageenin ominaisuudet perustuvat sen poikkeukselliseen molekyylirakenteeseen, jossa yhdellä aminohapolla on aivan erityinen asema.
Tämä aminohappo on glysiini.
Kollageeni muodostuu kolmesta pitkästä aminohappoketjusta, jotka kiertyvät toistensa ympärille tiiviiksi kolmoiskierteeksi. Rakenteen erikoisuus on, että noin joka kolmas aminohappo on glysiiniä.
Tämä ei ole sattumaa. Glysiini on kaikista aminohapoista pienin, ja juuri sen pieni koko mahdollistaa kolmen ketjun pakkautumisen tiiviisti yhteen. Suurempi aminohappo ei mahtuisi samalla tavalla kolmoiskierteen sisäosaan.
Kollageeni onkin kiehtova esimerkki siitä, kuinka yksittäisen aminohapon kemiallinen rakenne voi vaikuttaa kokonaisen proteiinin kolmiulotteiseen muotoon.
Kollageenin molekyylirakenne poikkeaa monista muista elimistön proteiineista.
Sen kolme polypeptidiketjua kiertyvät toistensa ympärille muodostaen tiiviin kolmoiskierteen. Ketjujen aminohappojärjestyksessä toistuu tunnusomainen rakenne, jota kuvataan usein muodossa Gly–X–Y.
Tässä glysiini esiintyy joka kolmannessa kohdassa, kun taas X- ja Y-paikoilla esiintyy usein proliinia ja hydroksiproliinia.
Glysiinin pieni koko mahdollistaa sen sijoittumisen kolmoiskierteen sisäosaan, jossa ketjut ovat hyvin lähellä toisiaan.
Proliini ja hydroksiproliini puolestaan osallistuvat rakenteen muodon ja vakauden muodostumiseen.
Näiden aminohappojen yhteisvaikutuksesta syntyy kollageenille ominainen rakenne, joka eroaa merkittävästi esimerkiksi lihasten supistuvien proteiinien rakenteesta.
Kollageenin valmistaminen ei tarkoita pelkästään aminohappojen liittämistä peräkkäin.
Kun kollageenin esiasteita muodostetaan soluissa, osa niiden proliini- ja lysiinijäämistä käy läpi entsymaattisen muokkauksen eli hydroksylaation.
Näissä reaktioissa tarvitaan muun muassa C-vitamiinia, joka auttaa ylläpitämään hydroksylaatioentsyymien toiminnalle välttämätöntä rautaa oikeassa hapetustilassa.
Hydroksiproliinilla on erityisen tärkeä asema kollageenin kolmoiskierteen vakaudessa.
Kollageenin muodostuminen onkin esimerkki siitä, kuinka proteiinin lopullinen rakenne riippuu aminohappojen lisäksi myös niitä muokkaavista entsyymeistä ja niiden tarvitsemista ravintoaineista.
Vaikka kaikki proteiinit rakentuvat aminohapoista, niiden aminohappokoostumus ja kolmiulotteinen rakenne voivat poiketa toisistaan huomattavasti.
Lihaskudoksessa esiintyy runsaasti esimerkiksi aktiinia ja myosiinia, jotka ovat lihassolujen supistumiseen osallistuvia proteiineja.
Sidekudoksen kollageenissa puolestaan korostuvat glysiini, proliini ja hydroksiproliini.
Tämä ero näkyy myös ruoassa.
Lihan varsinainen lihaskudos ja esimerkiksi jänteet, nahka sekä rustot sisältävät erilaisia proteiinirakenteita. Sidekudos sisältää runsaasti kollageenia, minkä vuoksi sen aminohappokoostumus poikkeaa tavallisesta lihasproteiinista.
Kollageenirikkaat eläinperäiset kudokset ovat siten myös glysiinin ravintolähteitä.
Kollageenin ominaisuudet muuttuvat kuumennettaessa.
Kun kollageenipitoista sidekudosta haudutetaan pitkään veden kanssa, sen järjestäytynyt kolmoiskierre alkaa avautua ja kollageeni voi muuttua gelatiiniksi eli liivatteeksi.
Tämä ilmiö selittää esimerkiksi sen, miksi pitkään haudutettu lihaliemi voi muuttua jäähtyessään hyytelömäiseksi.
Gelatiini muodostuu kollageenista peräisin olevista proteiiniketjuista, joiden alkuperäinen kolmoiskierteinen rakenne on osittain tai kokonaan purkautunut.
Ruoansulatuksessa kollageeni ja gelatiini pilkkoutuvat edelleen pienemmiksi peptideiksi ja aminohapoiksi. Osa peptideistä voi myös imeytyä sellaisenaan.
Imeytyneitä aminohappoja elimistö voi hyödyntää omassa proteiinisynteesissään ja muissa aineenvaihduntareaktioissa.
Ravinnosta saatu kollageeni ei siis siirry sellaisenaan esimerkiksi ihoon tai niveliin, vaan sen sisältämät rakennusaineet liittyvät elimistön yleiseen aminohappoaineenvaihduntaan.
Glysiini on hyvä esimerkki siitä, kuinka molekyylin pieni koko voi olla ratkaisevan tärkeä biologisen rakenteen muodostumisessa.
Kollageenin kolmoiskierteessä glysiini sijoittuu kohtaan, jossa suuremmille aminohapoille ei yksinkertaisesti ole riittävästi tilaa.
Sen toistuminen joka kolmannessa aminohappopaikassa ei siis ole sattumanvarainen ominaisuus, vaan osa kollageenin rakenteellista perustaa.
Glysiini osoittaa, kuinka pienikin kemiallinen yksityiskohta voi olla välttämätön suuren ja monimutkaisen proteiinirakenteen muodostumiselle.
