11,40 €
100 % tauriinia jauheena – yksinkertainen yhden ainesosan valmiste.
Finnmax Tauriini on jauhemainen ravintolisä, joka sisältää 100 % tauriinia ilman muita lisättyjä ainesosia. Päiväannoksesta saadaan 1,5–3 grammaa tauriinia.
Tauriinia kutsutaan usein aminohapoksi, mutta kemiallisesti se poikkeaa tavallisista proteiineja rakentavista aminohapoista. Elimistö ei käytä tauriinia proteiiniketjujen rakennusaineena, vaan sitä esiintyy vapaana yhdisteenä erityisesti esimerkiksi sydämessä, lihaksissa, aivoissa ja silmän verkkokalvolla.
Ainesosat:
100 % tauriini.
Suositeltu vuorokausiannos:
0,5–1 mittalusikallista eli 1,5–3 g päivässä.
Päiväannos 1,5–3 g sisältää:
Tauriinia 1500–3000 mg
Pakkauskoko: 200 g.
Tuotemerkki: Finnmax.
Markkinoija: Finnmax.
Nauti 1,5–3 g eli noin 0,5–1 mittalusikallista päivässä. Jauheen voi sekoittaa esimerkiksi veteen tai muuhun juomaan.
Valmistaja suosittelee tauriinia käytettäväksi aamulla ja/tai ennen harjoittelua. Jauhemuoto tekee grammoissa mitattavan annoksen käyttämisestä helppoa ilman useiden kapseleiden nielemistä.
Tauriini ei ole stimulantti, vaikka moni tuntee sen erityisesti energiajuomien ainesosana. Energiajuomien piristävä vaikutus liittyy ennen kaikkea niiden sisältämään kofeiiniin, eikä tauriinia itsessään pidä rinnastaa kofeiiniin.
Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.
Finnmax Tauriini päätyi valikoimaamme ennen kaikkea yksinkertaisen koostumuksensa vuoksi. Purkissa on vain 100 % tauriinia ilman monimutkaisia ainesosayhdistelmiä.
Jauhemuoto sopii tauriinille hyvin, sillä päiväannos mitataan grammoissa. Jauheen voi sekoittaa helposti juomaan, eikä vastaavan määrän käyttämiseksi tarvitse niellä useita kapseleita.
Tauriini on myös biologisesti kiinnostava yhdiste juuri siksi, ettei se käyttäydy kuten tavallinen proteiinien rakennusaine. Sitä esiintyy elimistössä vapaana tauriinina monissa kudoksissa, ja sillä on tehtäviä esimerkiksi solujen neste- ja ionitasapainossa sekä sappihappojen aineenvaihdunnassa.
Pidämme tuotteesta siis samasta syystä kuin monista muistakin yksittäisiä aminohappoja sisältävistä Finnmax-jauheista:
tiedämme täsmälleen, mitä purkissa on – yksi ainesosa helposti annosteltavassa muodossa.
Tauriinin ravintolähteet eroavat monien varsinaisten aminohappojen lähteistä. Koska tauriinia ei ole sitoutuneena proteiiniketjuihin samalla tavalla kuin esimerkiksi glysiiniä tai tyrosiinia, ruoan proteiinimäärä ei yksin kerro sen tauriinipitoisuudesta.
Tauriinia esiintyy luonnostaan erityisesti eläinkunnan tuotteissa. Sitä saadaan esimerkiksi kalasta ja muista merenelävistä sekä lihasta ja sisäelimistä. Kasvikunnan ruoissa tauriinia on yleensä hyvin vähän tai ei käytännössä lainkaan.
Ihminen ei kuitenkaan ole täysin riippuvainen ravinnosta saatavasta tauriinista. Elimistö pystyy valmistamaan sitä rikkipitoisista aminohapoista, erityisesti kysteiinistä. Tämän vuoksi tauriinia ei tavallisesti luokitella ihmiselle välttämättömäksi ravintoaineeksi.
Tauriinin määrä elimistössä ei myöskään kerro vain siitä, kuinka paljon sitä on juuri syöty. Sen pitoisuuksiin vaikuttavat ravinnosta saatavan tauriinin lisäksi elimistön oma synteesi, kuljetus kudoksiin sekä munuaisten säätelemä takaisinimeytyminen ja poistuminen.
Finnmax Taurin – 200 g
100 % taurin i pulverform – ett enkelt kosttillskott med en enda ingrediens.
Finnmax Taurin innehåller 100 % taurin utan andra tillsatta ingredienser.
Taurin kallas ofta för en aminosyra, men skiljer sig kemiskt från de aminosyror som kroppen använder för att bygga proteiner. Taurin förekommer i fri form i flera av kroppens vävnader.
Ingredienser:
100 % taurin.
Rekommenderad daglig dos: 0,5–1 måttsked, motsvarande 1,5–3 g per dag.
En dagsdos på 1,5–3 g innehåller:
Taurin 1500–3000 mg
Förpackningsstorlek: 200 g.
Varumärke: Finnmax.
Marknadsförare: Finnmax.
Pulvret kan blandas med vatten eller annan dryck. Tillverkaren rekommenderar användning på morgonen och/eller före träning.
Överskrid inte den rekommenderade dagliga dosen. Kosttillskott ersätter inte en varierad och balanserad kost eller en hälsosam livsstil. Förvaras utom räckhåll för små barn.
Tauriini on elimistössä luonnostaan esiintyvä yhdiste, joka poikkeaa monista muista aminohapoista. Vaikka se luokitellaan usein aminohappojen joukkoon, se on kemiallisesti aminosulfonihappo, eikä elimistö käytä sitä proteiinien rakennusaineena.
Tämä ei kuitenkaan tee tauriinista vähemmän kiinnostavaa. Päinvastoin: tauriinia esiintyy erityisen runsaasti sydämessä, lihaksissa, aivoissa ja silmän verkkokalvolla. Näissä kudoksissa se osallistuu useisiin solujen normaaleihin toimintoihin.
Tauriinin fysiologiset tehtävät liittyvät muun muassa solujen nestetasapainon säätelyyn, solukalvojen toimintaan, kalsiumaineenvaihduntaan ja sappihappojen muodostukseen. Sillä on myös yhteyksiä elimistön antioksidatiivisiin puolustusmekanismeihin.
Tauriini onkin hyvä esimerkki siitä, kuinka elimistölle merkityksellinen yhdiste voi toimia monella tavalla ilman, että se osallistuu varsinaiseen proteiinisynteesiin.
Tavalliset proteiineja muodostavat aminohapot sisältävät sekä aminoryhmän että karboksyyliryhmän. Tauriinissa karboksyyliryhmän tilalla on sulfonihapporyhmä, mikä tekee sen kemiallisesta rakenteesta poikkeavan.
Kun elimistö valmistaa proteiineja, ribosomit yhdistävät aminohappoja pitkiksi ketjuiksi DNA sisältämän geneettisen informaation perusteella. Esimerkiksi glysiini, leusiini ja tyrosiini voivat liittyä näihin ketjuihin, mutta tauriini ei kuulu proteiinisynteesissä käytettäviin aminohappoihin.
Sen sijaan tauriinia esiintyy kudoksissa pääasiassa vapaana yhdisteenä, jonka pitoisuuksia solut säätelevät aktiivisesti.
Yksi tauriinin tunnetuista tehtävistä liittyy osmoottiseen tasapainoon eli siihen, miten solut säätelevät sisällään olevan veden ja liuenneiden aineiden määrää.
Solujen on pystyttävä mukautumaan ympäristönsä muutoksiin ilman haitallista turpoamista tai kutistumista. Tauriini toimii yhtenä niin sanotuista orgaanisista osmolyytteistä, joiden avulla solut voivat osallistua oman tilavuutensa säätelyyn.
Tauriini liittyy myös solujen kalsiumtasapainoon. Kalsiumionit toimivat elimistössä tärkeinä solunsisäisinä viestinviejinä ja osallistuvat esimerkiksi lihassupistusten sekä monien entsyymien toiminnan säätelyyn. Tauriinin vaikutuksia näihin tapahtumiin on tutkittu erityisesti sydän- ja lihaskudoksissa.
Tauriini yhdistetään usein antioksidatiivisiin mekanismeihin, mutta sen toiminta eroaa monista perinteisistä antioksidanteista.
Se ei ensisijaisesti toimi suorana vapaiden radikaalien sieppaajana, vaan sen vaikutukset liittyvät esimerkiksi solujen puolustusjärjestelmiin ja tiettyjen reaktiivisten yhdisteiden käsittelyyn.
Eräs kiinnostava mekanismi tapahtuu immuunijärjestelmän soluissa. Ne voivat tuottaa hypokloorihappoa osana mikrobeihin kohdistuvaa puolustustaan. Tauriini pystyy reagoimaan hypokloorihapon kanssa muodostaen tauriinikloramiinia, jonka vaikutuksia tulehdusreaktioiden säätelyssä tutkitaan.
Tämä havainnollistaa, kuinka tauriini osallistuu elimistön kemiallisiin tapahtumiin muutenkin kuin ravintoaineena.
Yksi tauriinin konkreettisimmista fysiologisista tehtävistä löytyy maksasta ja sappinesteestä.
Maksa valmistaa kolesterolista sappihappoja, joita voidaan yhdistää eli konjugoida joko tauriiniin tai glysiiniin. Konjugointi muuttaa sappihappojen kemiallisia ominaisuuksia ja auttaa niitä toimimaan tehokkaasti ohutsuolen olosuhteissa.
Sappihapot osallistuvat ravinnon rasvojen emulgointiin ja misellien muodostamiseen. Tämä helpottaa rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä.
Tauriinin merkitys ei siis rajoitu yksittäiseen kudokseen, vaan se liittyy myös ruoansulatuksen normaaliin fysiologiaan.
Tauriinia saadaan ravinnosta erityisesti eläinperäisistä elintarvikkeista, kuten kalasta, äyriäisistä ja lihasta.
Elimistö pystyy myös muodostamaan tauriinia itse rikkipitoisen aminohapon, kysteiinin, aineenvaihdunnan kautta. Tähän synteesireittiin osallistuu muun muassa B6-vitamiinista riippuvainen entsyymi.
Tauriinin saanti ravinnosta ei siten ole ainoa sen lähde, eikä sitä tavallisesti luokitella terveelle aikuiselle välttämättömäksi ravintoaineeksi.
Tauriini muistuttaa siitä, ettei yhdisteen merkitys elimistössä määräydy sen perusteella, toimiiko se proteiinien rakennusaineena. Joskus juuri proteiinisynteesin ulkopuolelle jäävillä yhdisteillä on poikkeuksellisen monipuolisia fysiologisia tehtäviä.
Tauriini ei jakaudu ihmiskehossa tasaisesti, vaan sen pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti eri kudosten välillä. Erityisen runsaasti sitä esiintyy sydänlihaksessa, luustolihaksissa, aivoissa ja silmän verkkokalvolla.
Näitä kudoksia yhdistää vilkas aineenvaihdunta sekä tarve säädellä tarkasti solujen sisäistä ympäristöä. Esimerkiksi sydänlihassolujen supistuminen perustuu sähköisiin signaaleihin ja kalsiumionien liikkeisiin, kun taas verkkokalvon hermosolut käsittelevät jatkuvasti valon synnyttämiä viestejä.
Tauriinin yhteyksiä solujen ionitasapainoon, solukalvojen ominaisuuksiin ja mitokondrioiden toimintaan on tutkittu laajasti. Mielenkiintoista on myös se, että solut pystyvät säätelemään tauriinipitoisuuksiaan erityisten kuljetusproteiinien avulla.
Tauriini onkin esimerkki yhdisteestä, jonka pitoisuudet ja aineenvaihdunta vaihtelevat kudosten erilaisten fysiologisten ominaisuuksien mukaan.
Tauriinin esiintyminen kudoksissa ei perustu pelkästään siihen, kuinka paljon sitä on verenkierrossa. Solukalvoilla toimii erityisiä kuljetusproteiineja, joiden avulla tauriinia voidaan siirtää solujen sisälle.
Yksi tunnetuimmista on tauriinin kuljetusproteiini TauT, jota koodaa SLC6A6-geeni. Kuljetusmekanismi osallistuu tauriinin pitoisuuksien ylläpitämiseen eri kudoksissa.
Tämä on kiinnostavaa erityisesti siksi, että tauriinia esiintyy runsaasti kudoksissa, joiden solujen toimintaan liittyy jatkuvaa sähköistä aktiivisuutta, ionien liikkeitä tai vilkasta energiantuotantoa.
Ihmiskeho ei ole täysin riippuvainen ravinnosta saatavasta tauriinista, sillä elimistö pystyy myös valmistamaan sitä itse.
Tauriinin muodostuksen lähtöaineena toimii erityisesti kysteiini, joka on rikkiä sisältävä aminohappo. Kysteiinistä muodostuu useiden entsymaattisten vaiheiden kautta tauriinia. Yksi synteesireitin keskeisistä entsyymeistä tarvitsee toimiakseen B6-vitamiinin aktiivista muotoa.
Elimistön kyky muodostaa tauriinia vaihtelee muun muassa iän ja kudosten välillä.
Tauriinia saadaan myös ravinnosta, erityisesti eläinperäisistä elintarvikkeista. Sen lähteitä ovat esimerkiksi kala, äyriäiset, liha ja sisäelimet. Kasvikunnan elintarvikkeissa tauriinia esiintyy tavallisesti hyvin vähän.
Tauriinin aineenvaihduntaan liittyy myös munuaisten toiminta.
Munuaiset suodattavat tauriinia verenkierrosta alkuvirtsaan, mutta osa siitä voidaan ottaa takaisin elimistöön. Takaisinimeytymisen määrä voi muuttua tauriinin saatavuuden mukaan.
Kun tauriinia on niukasti saatavilla, munuaiset voivat vähentää sen menetystä virtsaan. Runsaamman saatavuuden yhteydessä tauriinin erittyminen voi puolestaan lisääntyä.
Tauriinin kokonaisaineenvaihdunta muodostuu siis useasta toisiinsa liittyvästä tapahtumasta: elimistön omasta synteesistä, ravinnosta saatavasta tauriinista, kudosten kuljetusmekanismeista sekä munuaisten säätelemästä erittymisestä.
Monelle tauriini on tuttu ennen kaikkea energiajuomien ainesosaluettelosta. Sen esiintyminen kofeiinin rinnalla on synnyttänyt mielikuvan, että myös tauriini olisi voimakkaasti keskushermostoa stimuloiva aine.
Todellisuudessa tauriinin ja kofeiinin kemialliset ominaisuudet sekä vaikutusmekanismit ovat hyvin erilaiset.
Kofeiini vaikuttaa keskushermostossa muun muassa estämällä adenosiinireseptorien toimintaa. Adenosiini osallistuu elimistön vireystilan ja unipaineen säätelyyn, joten sen vaikutuksen estäminen voi vähentää väsymyksen tunnetta ja lisätä valppautta.
Tauriinilla ei ole vastaavaa kofeiinin kaltaista stimuloivaa vaikutusmekanismia. Sen fysiologia liittyy aivan toisenlaisiin solutason tapahtumiin, kuten osmoottiseen tasapainoon, ionien käsittelyyn ja sappihappojen aineenvaihduntaan.
Energiajuomissa tauriini ja kofeiini esiintyvät usein samassa tuotteessa, mutta tämä ei tarkoita, että ne toimisivat elimistössä samalla tavalla.
Tauriini onkin huomattavasti monipuolisempi yhdiste kuin energiajuomiin liittyvä mielikuva antaa ymmärtää. Se on luonnollinen osa ihmiskehon aineenvaihduntaa, ja sen biologiaa tutkitaan edelleen monista eri näkökulmista.
Tauriinin tarina muistuttaa siitä, että tutun ainesosan todellinen fysiologia voi olla paljon kiinnostavampi kuin sen tunnetuin käyttötarkoitus.
