12,20 €
Toimitusaika 2–5 arkipäivää
Vahva koliinivalmiste maksan ja normaalin rasva-aineenvaihdunnan tueksi. Yksi kapseli sisältää 325 mg koliinia VitaCholine®-koliinibitartraatista.
Koliini edistää:
✅ normaalia rasva-aineenvaihduntaa
✅ maksan toiminnan pysymistä normaalina
✅ normaalia homokysteiinin aineenvaihduntaa
Ota 1–2 kapselia päivässä veden kanssa.
Yhdestä kapselista saat 325 mg koliinia ja kahdesta kapselista 650 mg koliinia.
Ainesosat:
Koliinibitartraatti (VitaCholine®), kapseli (hydroksipropyylimetyyliselluloosa).
Suositeltu vuorokausiannos:
1–2 kapselia.
Vuorokausiannos 1–2 kapselia sisältää:
VitaCholine®-koliinibitartraattia 790–1580 mg
– josta koliinia 325–650 mg
Pakkauskoko: 60 kapselia
Vegaaninen. Ei sisällä gluteenia, maitoa, soijaa tai kananmunaa.
Valmistettu Suomessa Natura Median omassa tuotannossa Raisiossa.
Säilytetään kuivassa, huoneenlämmössä ja suojattuna kirkkaalta valolta.
Ravintolisä. Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisää ei tule käyttää monipuolisen ja tasapainoisen ruokavalion eikä terveiden elämäntapojen korvikkeena. Säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.
Valitsimme Natura Median Koliinin Olonin valikoimaan erityisesti sen yksinkertaisen koostumuksen ja selkeästi ilmoitetun koliinimäärän vuoksi.
Tuotteessa käytetään VitaCholine®-koliinibitartraattia, ja yhdestä kapselista saadaan 325 mg koliinia. Annostusta on helppo mukauttaa yhdestä kahteen kapseliin päivässä.
Pidämme myös tuotteen yksinkertaisesta ainesosaluettelosta: koliinibitartraatin lisäksi tarvitaan käytännössä vain kasviperäinen kapselikuori. Tuote valmistetaan Suomessa Natura Median omassa tuotannossa.
Koliini itsessään tekee tuotteesta kiinnostavan. Se on ravintoaine, josta puhutaan huomattavasti vähemmän kuin monista vitamiineista ja mineraaleista, vaikka sillä on tärkeä tehtävä muun muassa normaalissa rasva-aineenvaihdunnassa ja maksan toiminnan ylläpitämisessä.
Yksinkertainen, vahva ja helposti annosteltava koliinivalmiste ilman pitkää listaa ylimääräisiä ainesosia.
Elimistö pystyy muodostamaan jonkin verran koliinia itse, mutta oma tuotanto ei yleensä riitä kattamaan kaikkea tarvetta. Siksi koliinia tarvitaan myös ravinnosta.
Hyviä koliinin lähteitä ovat esimerkiksi:
Kananmuna on erityisen hyvä arkinen koliinin lähde. Yksi suuri kananmuna sisältää noin 150 mg koliinia, ja suurin osa siitä sijaitsee keltuaisessa. Pelkkää valkuaista syömällä jää siis samalla paitsi kananmunan koliinirikkaimmasta osasta.
Koliinia löytyy myös kasvikunnan tuotteista, mutta määrät ovat usein pienempiä kuin esimerkiksi kananmunissa, maksassa, lihassa ja kalassa. Siksi koliinin kokonaismäärään voi olla hyvä kiinnittää erityistä huomiota täysin kasvipohjaisessa ruokavaliossa.
Natura Media Kolin 325 mg – 60 kapslar
Ett starkt och enkelt kolintillskott för normal leverfunktion och fettomsättning. En kapsel innehåller 325 mg kolin från VitaCholine® kolinbitartrat.
Kolin är ett vitaminliknande näringsämne som har flera viktiga funktioner i kroppen. Kolin bidrar till normal fettomsättning, till att bibehålla normal leverfunktion och till normal homocysteinomsättning.
Produkten innehåller VitaCholine® kolinbitartrat. En kapsel ger 325 mg kolin och två kapslar 650 mg kolin.
Ingredienser:
Kolinbitartrat (VitaCholine®), kapsel (hydroxipropylmetylcellulosa).
Rekommenderad daglig dos:
1–2 kapslar per dag med vatten.
Rekommenderad daglig dos (1–2 kapslar) innehåller:
VitaCholine® kolinbitartrat 790–1580 mg
– varav kolin 325–650 mg
Förpackningsstorlek: 60 kapslar
Vegansk. Fri från gluten, mjölk, soja och ägg.
Tillverkad i Finland i Natura Medias egen produktion i Reso.
Förvaras torrt i rumstemperatur och skyddat från starkt ljus.
Den rekommenderade dagliga dosen får inte överskridas. Kosttillskott bör inte användas som ersättning för en varierad och balanserad kost och en hälsosam livsstil. Förvaras utom räckhåll för små barn.
C-vitamiinin tuntevat kaikki. Magnesiumista puhutaan jatkuvasti. Mutta koliini?
Koliini on hieman väliinputoaja ravintoaineiden maailmassa. Se muistuttaa tehtäviltään monella tavalla B-vitamiineja, mutta sitä ei virallisesti luokitella vitamiiniksi. Elimistö pystyy valmistamaan koliinia jonkin verran itse, mutta oma tuotanto ei yleensä riitä kattamaan kaikkea tarvetta. Siksi koliinia tarvitaan myös ravinnosta.
Kiinnostavaa on se, kuinka moneen aivan erilaiseen tehtävään sama ravintoaine osallistuu. Koliinia tarvitaan solukalvojen rakenteisiin ja normaaliin rasva-aineenvaihduntaan, ja se osallistuu maksan normaalin toiminnan ylläpitämiseen. Lisäksi koliini toimii hermoston välittäjäaineen, asetyylikoliinin, lähtöaineena.
Se on siis paljon enemmän kuin yksi nimi ravintoaineluettelossa.
Jokaisen solumme ympärillä on solukalvo. Se ei ole vain solun ympärille kiedottu suojapussi, vaan jatkuvasti muuttuva ja toimiva rakenne, jonka kautta solu on yhteydessä ympäristöönsä.
Solukalvon tärkeisiin rakennusaineisiin kuuluvat fosfolipidit. Yksi elimistön keskeisistä fosfolipideistä on fosfatidyylikoliini, jonka rakenteeseen kuuluu nimensä mukaisesti koliinia.
Koliini on siis hyvin konkreettisella tavalla mukana solujemme rakenteissa.
Fosfolipidit muodostavat solukalvojen kaksikerroksisen perusrakenteen, johon sijoittuu muun muassa proteiineja, reseptoreita ja kuljetusjärjestelmiä. Solukalvo onkin pikemminkin aktiivinen kohtaamispaikka kuin passiivinen seinä.
Koliinin yhteys fosfatidyylikoliiniin selittää osaltaan myös sen roolia rasva-aineenvaihdunnassa.
Maksa käsittelee jatkuvasti rasvoja. Jotta triglyseridejä voidaan kuljettaa maksasta muualle elimistöön, niitä pakataan muun muassa VLDL-lipoproteiineihin. Fosfatidyylikoliinia tarvitaan näiden lipoproteiinipartikkelien normaaliin muodostamiseen ja erittämiseen.
Tästä avautuu kiinnostava yhteys koliinin, rasva-aineenvaihdunnan ja maksan välille.
Koliinille onkin hyväksytty EU:ssa terveysväitteet siitä, että se edistää normaalia rasva-aineenvaihduntaa ja maksan toiminnan pysymistä normaalina.
Koliinilla on vielä aivan toisenlainen tehtävä hermostossa.
Se toimii lähtöaineena asetyylikoliinille, joka on yksi elimistön tärkeistä välittäjäaineista. Välittäjäaineet ovat kemiallisia viestinviejiä, joiden avulla hermosolut voivat välittää informaatiota toisille soluille.
Asetyylikoliinia käytetään sekä keskus- että ääreishermostossa. Erityisen konkreettinen esimerkki löytyy hermon ja lihaksen rajapinnasta.
Kun päätät liikuttaa kättäsi, aivoissa syntynyt käsky kulkee hermostoa pitkin kohti lihasta. Hermo-lihasliitoksessa motorinen hermosolu vapauttaa asetyylikoliinia, joka sitoutuu lihassolun reseptoreihin ja käynnistää tapahtumaketjun, joka johtaa lihassolun supistumiseen.
Ajatus on aika hieno: yhden vapaaehtoisen liikkeen taustalla tapahtuu sekunnin murto-osissa valtava määrä sähköisiä ja kemiallisia tapahtumia – ja yhdessä ratkaisevassa kohdassa viestinviejänä toimii koliinista valmistettu molekyyli.
Koliinin tarina ei pääty solukalvoihin, maksaan ja asetyylikoliiniin.
Osa koliinista voidaan hapettaa elimistössä betaiiniksi. Betaiini voi toimia metyyliryhmän luovuttajana reaktiossa, jossa homokysteiinistä muodostetaan takaisin metioniinia.
Tätä kautta koliini kytkeytyy myös yhden hiilen aineenvaihduntaan eli samaan laajaan biokemialliseen verkostoon, jossa toimivat esimerkiksi folaatti, B12-vitamiini ja metioniini.
Koliinille on tästä syystä hyväksytty myös terveysväite, jonka mukaan se edistää normaalia homokysteiinin aineenvaihduntaa.
Koliinia esiintyy sekä eläin- että kasvikunnan ruoissa, mutta pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti.
Erityisen hyviä lähteitä ovat kananmuna – etenkin keltuainen – sekä maksa ja muut sisäelimet. Koliinia saadaan myös esimerkiksi lihasta, kalasta, maitotuotteista, soijasta, palkokasveista sekä joistakin pähkinöistä ja kasviksista.
Kananmuna on tästä kiinnostava arkinen esimerkki. Suuri kananmuna sisältää tyypillisesti noin 140–150 mg koliinia, ja valtaosa siitä sijaitsee keltuaisessa. Pelkkien valkuaisten syöminen muuttaa siis olennaisesti myös kananmunasta saatavan koliinin määrää.
Koliini on erityisen kiinnostava ravintoaine raskauden ja imetyksen näkökulmasta. Sikiön ja vauvan kasvu tarkoittaa valtavaa määrää uusien solujen muodostumista, ja koliinia tarvitaan muun muassa solukalvojen fosfolipidirakenteisiin.
Koliinia kuljetetaan istukan kautta sikiölle, ja sitä erittyy myös äidinmaitoon. Tämän vuoksi koliinin riittävää saantia on tärkeää tarkastella osana kokonaisravitsemusta näissä elämänvaiheissa.
Samalla on hyvä erottaa toisistaan ravitsemusfysiologia ja markkinointiväitteet: vaikka koliinin biologisia tehtäviä tutkitaan laajasti, ravintolisästä voidaan verkkokaupassa esittää vain sille hyväksyttyjä terveysväitteitä.
Koliini jää helposti tunnetumpien vitamiinien ja kivennäisaineiden varjoon. Silti sama molekyyli yhdistyy elimistössä hämmästyttävän erilaisiin kokonaisuuksiin.
Solukalvot. Fosfatidyylikoliini. Rasva-aineenvaihdunta. Maksa. Homokysteiiniaineenvaihdunta. Asetyylikoliini ja hermoston viestintä.
Melkoinen työmaa ravintoaineelle, jonka nimeä moni ei ole koskaan kuullutkaan.
Koliinilla on kiinnostava yhteys myös rasvojen käsittelyyn. Maksa ei ainoastaan vastaanota ja käsittele rasvoja, vaan sen täytyy pystyä myös pakkaamaan ja kuljettamaan niitä eteenpäin.
Tässä tarvitaan muun muassa fosfatidyylikoliinia, jonka muodostamiseen elimistö käyttää koliinia. Fosfatidyylikoliini on tärkeä osa lipoproteiinien rakennetta.
Lipoproteiineja voi ajatella rasvojen kuljetuspakkauksina. Koska monet rasvat eivät liukene hyvin veren vesipitoiseen ympäristöön, niitä kuljetetaan elimistössä lipoproteiinipartikkeleihin pakattuina.
Tämä auttaa ymmärtämään, miksi koliinille on hyväksytty terveysväitteet, joiden mukaan se edistää normaalia rasva-aineenvaihduntaa ja maksan toiminnan pysymistä normaalina.
Kyse ei siis ole epämääräisestä maksan ”puhdistamisesta”, vaan aivan tavallisesta fysiologiasta ja siitä, kuinka elimistö käsittelee ja kuljettaa rasvoja.
Maksa tarvitsee keinon kuljettaa rasvaa eteenpäin
Yksi maksan muodostamista kuljetusrakenteista on VLDL (very-low-density lipoprotein). Sen avulla maksassa olevia triglyseridejä voidaan kuljettaa verenkiertoon ja edelleen muiden kudosten käyttöön.
Lipoproteiinipartikkelin rakenne on tässä olennainen. Sen sisälle voidaan pakata veteen huonosti liukenevia lipidejä, kun taas ulkopinta mahdollistaa partikkelin kulkemisen veren vesipitoisessa ympäristössä.
Fosfatidyylikoliini kuuluu tämän pintarakenteen tärkeisiin fosfolipideihin.
Koliinin yhteys maksaan ja rasva-aineenvaihduntaan ei siis ole irrallinen yksityiskohta. Se liittyy konkreettisesti siihen, millaisia rakenteita elimistö tarvitsee rasvojen käsittelemiseen ja kuljettamiseen.
Koliinin aineenvaihdunta haarautuu kuitenkin aivan toiseenkin suuntaan.
Osa koliinista voidaan hapettaa elimistössä betaiiniksi. Betaiini voi puolestaan luovuttaa metyyliryhmän reaktiossa, jossa homokysteiinistä muodostetaan takaisin metioniinia.
Jos folaatin ja B12-vitamiinin yhteydessä on törmännyt metylaatioon, tässä tullaan siis osittain saman biokemiallisen verkoston äärelle hieman eri suunnasta.
Homokysteiinistä voidaan muodostaa metioniinia ainakin kahden ravitsemuksellisesti kiinnostavan reitin kautta. Toisessa ovat keskeisesti mukana folaatti ja B12-vitamiini, toisessa metyyliryhmän luovuttajana voi toimia koliinista muodostunut betaiini.
Tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka ravintoaineet eivät työskentele elimistössä erillisinä saarekkeina. Koliinin, betaiinin, folaatin, B12-vitamiinin, homokysteiinin ja metioniinin aineenvaihduntareitit kohtaavat toisensa.
Koliinille onkin hyväksytty myös terveysväite, jonka mukaan se edistää normaalia homokysteiinin aineenvaihduntaa.
Yksi tavallisimmista hyvistä koliinin lähteistä löytyy monen aamupalapöydästä: kananmuna.
Yhdessä suuressa kananmunassa on tyypillisesti noin 140–150 mg koliinia, ja valtaosa siitä sijaitsee keltuaisessa. Jos kananmunasta syödään pelkästään valkuainen, jää samalla pois sen koliinirikkain osa.
Erityisen runsaasti koliinia löytyy myös maksasta ja muista sisäelimistä. Sitä saadaan lisäksi esimerkiksi lihasta, kalasta, maitotuotteista, soijasta, palkokasveista sekä pienempiä määriä monista kasviksista, pähkinöistä ja siemenistä.
Koliinin saannissa ratkaisee siis jälleen ruokavalion kokonaisuus.
Koliini ei myöskään esiinny ravinnossa vain yhtenä molekyylinä. Ruoasta saadaan sekä vapaata koliinia että erilaisiin yhdisteisiin sitoutunutta koliinia.
Yksi keskeisistä muodoista on jo tutuksi tullut fosfatidyylikoliini, mutta ravinnossa esiintyy myös esimerkiksi fosfokoliinia, glyserofosfokoliinia ja sfingomyeliiniin sitoutunutta koliinia.
Kun ravinnon kokonaiskoliinipitoisuutta ilmoitetaan, nämä eri muodot voidaan huomioida yhdessä.
Kananmunan keltuainen on hyvä esimerkki ruoasta, jossa merkittävä osa koliinista esiintyy fosfatidyylikoliinin muodossa – eli juuri siinä fosfolipidissä, johon koliinin yhteys solukalvoihin ja lipidien aineenvaihduntaan osaltaan perustuu.
Koliini on hyvä esimerkki siitä, miksi ravitsemuksessa kannattaa välillä katsoa kaikkein tunnetuimpien vitamiinien ja kivennäisaineiden ulkopuolelle.
Sama ravintoaine voi päätyä solukalvojen fosfolipideihin, toimia asetyylikoliinin lähtöaineena, osallistua normaaliin rasva-aineenvaihduntaan ja maksan toimintaan sekä kytkeytyä betaiinin kautta homokysteiinin ja metioniinin aineenvaihduntaan.
Ehkä koliini ei siis olekaan ravitsemuksen tylsä sivuhahmo.
Se on vain jäänyt yllättävän vähälle huomiolle.
