11,50 €
Toimitusaika 2–5 arkipäivää
Vahva, vegaaninen molybdeenivalmiste – 300 µg molybdeenia natriummolybdaattina yhdessä kapselissa.
Molybdeeni on elimistölle välttämätön hivenaine, jota tarvitsemme vain hyvin pieniä määriä. Se toimii osana tiettyjä entsyymejä ja osallistuu erityisesti rikkiä sisältävien aminohappojen normaaliin aineenvaihduntaan.
Molybdeeni edistää:
✅ Normaalia rikkiaminohappoaineenvaihduntaa
Ainesosat:
Mikrokiteinen selluloosa, kapseli (hydroksipropyylimetyyliselluloosa), paakkuuntumisenestoaine (kasvirasvahappojen magnesiumsuolat), natriummolybdaatti.
Suositeltu vuorokausiannos:
1 kapseli päivässä.
1 kapseli sisältää:
Molybdeeni 300 µg – 600 %*
* päivittäisen saannin vertailuarvosta
Pakkauskoko: 80 kapselia / 26 g.
Valmistusmaa: Suomi.
Valmistaja: Natura Media Oy, Raisio.
Vegaaninen. Ei sisällä gluteenia, maitoa, soijaa, pähkinää tai kananmunaa. Tuote ei sisällä sokeria, makeutusaineita, säilöntäaineita tai väriaineita.
Ota 1 kapseli päivässä veden kanssa.
Tuote sisältää 300 µg molybdeenia eli 600 % päivittäisen saannin vertailuarvosta. Huomioi kokonaismäärä, jos käytät samanaikaisesti muita molybdeenia sisältäviä ravintolisiä.
Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja.
Säilytä kuivassa, huoneenlämmössä ja kirkkaalta valolta suojattuna. Säilytettävä lasten ulottumattomissa.
Molybdeeni jää helposti tunnettujen mineraalien, kuten magnesiumin, sinkin ja raudan varjoon. Silti se on ihmiselle välttämätön hivenaine, jolla on oma tarkkaan määritelty paikkansa elimistön aineenvaihdunnassa.
Natura Median tuotteessa molybdeeni on natriummolybdaattina, joka toimii molybdeenin lähteenä. Yhdessä kapselissa on 300 µg molybdeenia, ja koostumus on muuten hyvin yksinkertainen.
Pidämme tuotteessa myös siitä, että se valmistetaan Suomessa Natura Median omassa tuotannossa Raisiossa ja soveltuu vegaaniseen ruokavalioon.
Molybdeenia esiintyy luonnostaan monissa tavallisissa ruoka-aineissa. Hyviä lähteitä ovat erityisesti palkokasvit, kuten pavut, linssit ja herneet, sekä täysjyväviljat, pähkinät ja siemenet. Molybdeenia saadaan myös esimerkiksi kananmunasta.
Kasvikunnan tuotteiden molybdeenipitoisuus voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon molybdeenia on ollut maaperässä, jossa kasvi on kasvanut. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka ruoan mineraalipitoisuuteen vaikuttaa itse kasvin lisäksi myös sen kasvuympäristö.
Molybdeenin tarve on hyvin pieni, ja tavallinen monipuolinen ruokavalio sisältää sitä yleensä luontaisesti.
Natura Media Molybden 300 µg – 80 kapslar
Veganskt kosttillskott med 300 µg molybden som natriummolybdat per kapsel.
Rekommenderad daglig dos:
1 kapsel dagligen med vatten.
1 kapsel innehåller:
Molybden 300 µg – 600 %*
* av dagligt referensintag
Ingredienser:
Mikrokristallin cellulosa, kapsel (hydroxipropylmetylcellulosa), klumpförebyggande medel (magnesiumsalter av vegetabiliska fettsyror), natriummolybdat.
Förpackningsstorlek: 80 kapslar / 26 g.
Tillverkningsland: Finland.
Tillverkare: Natura Media Oy, Raisio.
Vegansk. Innehåller inte gluten, mjölk, soja, nötter eller ägg.
Överskrid inte den rekommenderade dagliga dosen. Kosttillskott ersätter inte en varierad och balanserad kost eller en hälsosam livsstil. Förvaras torrt i rumstemperatur, skyddat från starkt ljus och utom räckhåll för barn.
Molybdeeni kuuluu niihin ravintoaineisiin, joita harva tulee ajatelleeksi tarvitsevansa. Silti se on ihmiselle välttämätön hivenaine, jolla on oma tarkasti määritelty paikkansa elimistön toiminnassa. Sitä tarvitaan vain hyvin pieniä määriä, mutta vähäinen tarve ei tarkoita vähäistä merkitystä: molybdeeni toimii osana tiettyjen entsyymien tarvitsemaa rakennetta ja mahdollistaa niiden tekemät kemialliset reaktiot.
Molybdeeni edistää normaalia rikkiaminohappoaineenvaihduntaa. Rikkiaminohapot, kuten metioniini ja kysteiini, kuuluvat elimistön proteiinien rakennusaineisiin. Kun keho käsittelee näitä yhdisteitä, tarvitaan useita peräkkäisiä reaktioita. Molybdeenista riippuvaisella entsyymillä on oma tehtävänsä tässä ketjussa.
Molybdeenia saadaan tavallisesta ruoasta, esimerkiksi palkokasveista, täysjyväviljoista, pähkinöistä ja siemenistä. Sen tarvetta mitataan mikrogrammoissa – gramman miljoonasosissa. Se muistuttaa siitä, kuinka ravitsemuksen kokonaisuus rakentuu suurten rakennusaineiden lisäksi myös pienistä, mutta tarpeellisista yksityiskohdista.
Molybdeenia tarvitsee myös ksantiinioksidoreduktaasi, joka osallistuu puriinien hajotukseen. Puriineja on esimerkiksi solujen DNA:ssa, RNA:ssa ja energianvälityksessä käytettävissä yhdisteissä.
Kun näitä rakenteita uusiutuu ja hajotetaan, myös puriineja käsitellään edelleen. Ihmisellä niiden hajotuksen lopputuotteena muodostuu virtsahappoa. Molybdeenin tehtävä tässä prosessissa kertoo sen osallistumisesta normaaliin aineenvaihduntaan; se ei tarkoita, että molybdeenilisällä tavoiteltaisiin virtsahappopitoisuuden muuttamista.
Kasvit ottavat molybdeenia maaperästä juurtensa kautta. Ruoan sisältämään määrään vaikuttavat siksi kasvilajin lisäksi maaperän ominaisuudet ja kasvuolosuhteet. Saman ruoka-aineen molybdeenipitoisuus voi vaihdella, eikä yksittäinen ravintoarvoluku kuvaa kaikkia kasvupaikkoja.
Monipuolinen ruokavalio on tavallisesti riittävä molybdeenin lähde, ja ravitsemuksesta johtuva puutos on ihmisillä erittäin harvinainen. Pieni tarve ei siis tarkoita, että saantia pitäisi erityisesti maksimoida. Molybdeenin kohdalla olennaista on riittävä saanti osana ravitsemuksen kokonaisuutta.
Sulfiitit tunnetaan ehkä parhaiten elintarvikkeiden säilöntäaineina. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi viineissä ja joissakin kuivatuissa hedelmissä, mutta sulfiitti ei ole elimistölle täysin vieras yhdiste. Sulfiittia muodostuu myös kehon omassa aineenvaihdunnassa, kun rikkiä sisältäviä aminohappoja käsitellään.
Ja juuri tässä molybdeenillä on kiinnostava tehtävä.
Elimistössä toimii sulfiittioksidaasi-niminen entsyymi, jonka toiminta riippuu molybdeenistä. Sen tehtävänä on muuttaa sulfiittia edelleen sulfaatiksi. Sulfaatti on elimistössä tavallinen rikkiyhdiste, jota voidaan hyödyntää erilaisissa biologisissa prosesseissa tai poistaa elimistöstä virtsan mukana.
Molybdeeni ei siis varsinaisesti ”hajota sulfiitteja” yksin. Tarkemmin sanottuna se toimii osana entsyymijärjestelmää, jonka avulla sulfiitti muutetaan sulfaatiksi.
Yksi lähde löytyy omista proteiineistamme ja ruoasta saatavista aminohapoista. Metioniini ja kysteiini sisältävät rikkiä, ja niiden aineenvaihdunnan aikana syntyy useita erilaisia rikkiyhdisteitä. Sulfiitti on yksi tämän kemiallisen ketjun välivaiheista.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka ravintoaineet toimivat kehossa verkostona. Rikkiä sisältävät aminohapot tulevat proteiineista, niiden käsittelyyn tarvitaan entsyymejä ja yhden näistä entsyymeistä toimintaan tarvitaan puolestaan molybdeenia.
On kuitenkin tärkeää erottaa normaali fysiologia väitteestä, että molybdeenilisä ratkaisisi esimerkiksi elintarvikkeiden sulfiitteihin liittyviä oireita. Se, että molybdeeni kuuluu sulfiittioksidaasin toimintaan, ei tarkoita automaattisesti sitä, että suurempi molybdeenin saanti tehostaisi järjestelmää tai poistaisi sulfiitteihin liittyvän herkkyyden.
Molybdeenin ja sulfiitin yhteys kertoo ennen kaikkea siitä, kuinka tarkasti elimistö on rakentanut kemialliset käsittelyreitit myös yhdisteille, joita syntyy aivan normaalin aineenvaihdunnan seurauksena.
Proteiini ei ole pelkkä pitkä aminohappoketju. Toimiakseen sen täytyy laskostua tietynlaiseksi kolmiulotteiseksi rakenteeksi. Kahden kysteiinin välille voi muodostua disulfidisidos eli rikkisilta, joka auttaa vakauttamaan tätä rakennetta.
Rikkisiltoja esiintyy esimerkiksi hiusten ja kynsien keratiinissa sekä monissa muissa proteiineissa. Tämä havainnollistaa rikin rakenteellista merkitystä, mutta ei tarkoita, että molybdeenilisä itsessään vahvistaisi hiuksia tai kynsiä.
Metioniinista muodostetaan S-adenosyylimetioniinia eli SAM:ia, joka luovuttaa metyyliryhmiä monissa elimistön reaktioissa. Metyyliryhmä on pieni kemiallinen rakenne, jonka siirtäminen voi muuttaa toisen yhdisteen toimintaa tai ominaisuuksia.
Näiden reaktioiden jälkeen aineenvaihduntaketjussa muodostuu homokysteiiniä. Elimistö voi kierrättää sitä takaisin metioniiniksi tai ohjata sitä reitille, jonka kautta muodostuu kysteiiniä. Näin rikkiaminohappojen aineenvaihdunta liittyy myös muiden ravintoaineiden, kuten folaatin sekä B12- ja B6-vitamiinin, tehtäviin.
Elimistö ei ainoastaan rakenna uusia yhdisteitä, vaan myös purkaa niitä jatkuvasti. Kun rikkiaminohappoja hajotetaan, niiden sisältämä rikki kulkee useiden välivaiheiden kautta. Molybdeenia tarvitseva sulfiittioksidaasi osallistuu tämän ketjun loppuvaiheeseen muuttamalla sulfiittia sulfaatiksi.
Rikkiaineenvaihdunta on siten sekä rakentamista, kierrättämistä että hajottamista. Molybdeenilla on siinä oma rajattu tehtävänsä osana kokonaisuutta, jonka toiminta perustuu useiden entsyymien ja ravintoaineiden yhteistyöhön.
