19,90 €
Jodia, seleeniä, L-tyrosiinia sekä B6- ja B12-vitamiinia sisältävä monipuolinen yhdistelmä.
Jodi ja seleeni edistävät kilpirauhasen normaalia toimintaa. Lisäksi jodi edistää kilpirauhashormonien normaalia tuotantoa. B6-vitamiini puolestaan edistää hormonitoiminnan säätelyä.
✅ Hormonitoiminnan säätely
✅ Kilpirauhasen normaali toiminta
✅ Kilpirauhashormonien normaali tuotanto
✅ Normaali energia-aineenvaihdunta
✅ Hermoston normaali toiminta
✅ Väsymyksen ja uupumuksen vähentäminen
Ainesosat:
L-tyrosiini, kapseli (hydroksipropyylimetyyliselluloosa), paakkuuntumisenestoaineet (rasvahappojen magnesiumsuolat, piidioksidi), pyridoksiinihydrokloridi (B6-vitamiini), L-selenometioniini, kaliumjodidi, metyylikobalamiini (B12-vitamiini).
Suositeltu vuorokausiannos
1 kapseli päivässä.
1 kapseli sisältää:
Jodi 225 µg – 150 %*
Seleeni 50 µg – 91 %*
B6-vitamiini 6,3 mg – 450 %*
B12-vitamiini 11,25 µg – 450 %*
L-tyrosiini 500 mg
* päivittäisen saannin vertailuarvosta
Pakkauskoko: 90 kapselia.
Vegaaninen. Gluteeniton, laktoositon ja soijaton.
Valmistettu Suomessa Natura Median omassa tuotannossa Raisiossa.
Ota 1 kapseli päivässä veden kanssa.
Tyrox 3 sisältää 225 µg jodia ja 50 µg seleeniä vuorokausiannoksessa. Jos käytössäsi on muitakin jodia tai seleeniä sisältäviä ravintolisiä, huomioi niiden määrä kokonaispäiväsaannissa.
Kilpirauhassairauksien tai kilpirauhaslääkityksen yhteydessä jodia sisältävän ravintolisän sopivuus on hyvä varmistaa hoitavalta lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta.
Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.
Tyrox 3 pidämme erityisesti siitä, että kokonaisuus tuo samaan kapseliin useita kilpirauhasen fysiologian kannalta kiinnostavia ravintoaineita ilman, että niitä tarvitsee ajatella yhtenä ja samana asiana.
Jodi on kilpirauhashormonien varsinainen rakennusaine. T4 eli tyroksiini sisältää neljä jodiatomia ja T3 eli trijodityroniini kolme. Seleeni puolestaan kuuluu selenoproteiineihin, joista osa osallistuu kilpirauhashormonien aineenvaihduntaan.
Mukana oleva L-tyrosiini on aminohappo ja proteiinien rakennusaine. Tyrosiini kuuluu myös kilpirauhashormonien molekyylirakenteeseen: hormonit muodostuvat kilpirauhasessa tyreoglobuliiniproteiinin tyrosiinitähteistä ja jodista. Tämä on kiinnostavaa normaalia fysiologiaa, vaikka L-tyrosiinille itselleen ei ole hyväksyttyä kilpirauhasen toimintaa koskevaa terveysväitettä.
B6- ja B12-vitamiinit täydentävät koostumusta omilla tehtävillään muun muassa normaalissa energia-aineenvaihdunnassa ja hermoston toiminnassa.
Suomalaisessa ruokavaliossa jodia saadaan erityisesti jodioidusta suolasta, maitotuotteista, kalasta ja kananmunista. Merilevät voivat sisältää erittäin suuria määriä jodia, mutta niiden jodipitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti. Siksi merilevästä saatavaa jodia ei kannata ajatella automaattisesti turvallisena tai tarkasti annosteltavana jodin lähteenä.
Jodin kohdalla tasapaino on erityisen tärkeää.
Natura Media Tyrox 3 – 90 kapslar
En kombination av jod, selen, L-tyrosin samt vitamin B6 och B12.
Tyrox 3 innehåller 225 µg jod, 50 µg selen och 500 mg L-tyrosin per kapsel samt vitamin B6 och B12.
Jod och selen bidrar till normal sköldkörtelfunktion. Jod bidrar dessutom till normal produktion av sköldkörtelhormoner, medan vitamin B6 bidrar till reglering av hormonaktiviteten.
Rekommenderad daglig dos:
1 kapsel dagligen med vatten.
1 kapsel innehåller:
Jod 225 µg – 150 %*
Selen 50 µg – 91 %*
Vitamin B6 6,3 mg – 450 %*
Vitamin B12 11,25 µg – 450 %*
L-tyrosin 500 mg
* av dagligt referensintag
Ingredienser:
L-tyrosin, kapsel (hydroxipropylmetylcellulosa), klumpförebyggande medel (magnesiumsalter av fettsyror, kiseldioxid), pyridoxinhydroklorid (vitamin B6), L-selenometionin, kaliumjodid och metylkobalamin (vitamin B12).
Förpackningsstorlek: 90 kapslar.
Vegansk. Tillverkad i Finland.
Överskrid inte den rekommenderade dagliga dosen. Kosttillskott ersätter inte en varierad och balanserad kost eller en hälsosam livsstil. Förvaras utom räckhåll för små barn.
Kilpirauhashormonien nimet T4 ja T3 tulevat vastaan lähes jokaisessa kilpirauhaskeskustelussa, mutta harvemmin pysähdytään miettimään, mistä nämä hormonit oikeastaan muodostuvat. Rakentamiseen tarvitaan muun muassa jodia ja aminohappo tyrosiinia, mutta myös seleenillä on oma tehtävänsä hormonien myöhemmässä aineenvaihdunnassa.
Tyrosiini muodostaa osan hormonien rakennuspohjasta, kun taas jodi päätyy konkreettisesti osaksi itse hormonimolekyyliä. T4 sisältää neljä jodiatomia ja T3 kolme – tästä tulevat myös hormonien tutut nimet.
Seleenin tehtävä sijoittuu hieman eri vaiheeseen. Seleeniä sisältävät entsyymit osallistuvat kilpirauhashormonien aineenvaihduntaan ja muun muassa T4:n muuttamiseen biologisesti aktiivisemmaksi T3-hormoniksi. Tyrosiinilla, jodilla ja seleenillä on siis samassa järjestelmässä kolme erilaista tehtävää.
Tyrosiini on aminohappo ja yksi proteiinien rakennusaineista. Sitä saadaan ravinnon proteiineista, ja elimistö pystyy myös muodostamaan sitä toisesta aminohaposta, fenyylialaniinista.
Kilpirauhasessa tyrosiini on osa suurta tyreoglobuliiniproteiinia, jota kilpirauhasen follikkelisolut valmistavat. Tyreoglobuliinin tyrosiinitähteet muodostavat pohjan, johon jodia liitetään kilpirauhashormonien synteesin aikana.
Kilpirauhanen ottaa verenkierrosta jodidia ja kuljettaa sitä follikkelisoluihin. Hormonisynteesin aikana jodi liitetään tyreoglobuliinin tyrosiinitähteisiin. Näistä jodatuista rakenteista muodostetaan lopulta T4- ja T3-hormoneja.
Jodin tehtävä on siksi poikkeuksellinen: se ei ole ainoastaan hormonien muodostumiseen vaikuttava ravintoaine, vaan jodiatomit ovat osa valmiiden kilpirauhashormonien molekyylirakennetta.
Kilpirauhanen erittää verenkiertoon pääasiassa T4:ää ja pienemmän määrän T3:a. T4 toimii tärkeänä kiertävänä hormonimuotona, jota voidaan eri kudoksissa muuntaa biologisesti aktiivisemmaksi T3:ksi.
T4:n muuttaminen T3:ksi ei tarkoita uuden hormonin rakentamista alusta. Molekyylistä poistetaan yksi jodiatomi, jolloin neljä jodiatomia sisältävästä T4:stä voidaan muodostaa kolme jodiatomia sisältävää T3:a.
Tässä vaiheessa seleenin merkitys tulee erityisen kiinnostavaksi. Dejodinaasit ovat seleeniä sisältäviä entsyymejä, jotka osallistuvat kilpirauhashormonien aineenvaihduntaan poistamalla hormonimolekyyleistä jodiatomeja.
Eri dejodinaaseilla on erilaisia tehtäviä. Osa osallistuu T4:n aktivoimiseen T3:ksi, kun taas toiset reaktiot johtavat biologisesti vähemmän aktiivisten hormonimuotojen muodostumiseen. Elimistö pystyy näin säätelemään kilpirauhashormonien paikallista aktiivisuutta eri kudoksissa.
Tyrosiini, jodi ja seleeni havainnollistavat hyvin sitä, ettei elimistö rakenna hormonijärjestelmiään yhden ravintoaineen varaan. Tyrosiinitähteet muodostavat hormonien rakennuspohjan, jodi päätyy osaksi T4- ja T3-molekyylejä ja seleeniä sisältävät entsyymit osallistuvat hormonien myöhempään aineenvaihduntaan.
Taustalla toimii lisäksi kokonainen järjestelmä proteiineja, entsyymejä, kuljetusmekanismeja ja hormonaalista säätelyä. Kilpirauhashormonin pieni molekyyli on siis lopputulos huomattavasti suuremmasta biokemiallisesta kokonaisuudesta.
Kilpirauhanen on pieni, perhosen muotoinen rauhanen kaulan etuosassa, mutta se ei päätä hormonituotannostaan yksin. Sen toimintaa säätelee hypotalamuksen, aivolisäkkeen ja kilpirauhasen muodostama järjestelmä, jota kutsutaan HPT-akseliksi.
Aivolisäke erittää TSH:ta eli tyreotropiinia, joka stimuloi kilpirauhasta valmistamaan ja vapauttamaan kilpirauhashormoneja. Kilpirauhanen tuottaa pääasiassa T4:ää ja pienemmän määrän T3:a. Näiden hormonien vaikutukset ulottuvat eri puolille elimistöä, jossa ne osallistuvat muun muassa aineenvaihdunnan ja energiankulutuksen säätelyyn.
Järjestelmä toimii jatkuvana viestiketjuna, jossa aivot, kilpirauhanen ja muu elimistö välittävät tietoa toisilleen. Kilpirauhanen onkin yhden itsenäisen elimen sijaan osa huomattavasti laajempaa hormonaalista säätelyjärjestelmää.
Säätelyketjun ylimpänä osana toimii hypotalamus, joka sijaitsee aivoissa. Se erittää TRH:ta eli tyreotropiinia vapauttavaa hormonia. TRH kulkeutuu aivolisäkkeen etulohkoon ja stimuloi sitä erittämään TSH:ta.
TSH kulkeutuu verenkierron mukana kilpirauhaseen ja sitoutuu kilpirauhasen follikkelisolujen TSH-reseptoreihin. Tämä stimuloi useita hormonisynteesin vaiheita, kuten jodin käsittelyä, tyreoglobuliinin toimintaa sekä T4:n ja T3:n muodostumista ja vapautumista.
TSH ei siis ole kilpirauhashormoni, vaikka se usein tutkitaan samassa yhteydessä. Se on aivolisäkkeen tuottama säätelyhormoni, jonka avulla aivolisäke ohjaa kilpirauhasen toimintaa.
Kilpirauhanen vapauttaa verenkiertoon pääasiassa T4-hormonia eli tyroksiinia ja huomattavasti pienemmän määrän T3:a. Hormonien matka ei kuitenkaan pääty kilpirauhaseen.
T4:ää voidaan eri kudoksissa muuntaa biologisesti aktiivisemmaksi T3-hormoniksi. Tähän aineenvaihduntaan osallistuvat dejodinaasientsyymit, jotka ovat seleeniä sisältäviä entsyymejä. Näin kilpirauhashormonien aktiivisuutta voidaan säädellä myös kudostasolla.
HPT-akselin hienous perustuu negatiiviseen palautesäätelyyn. Verenkierron kilpirauhashormonit vaikuttavat takaisin hypotalamukseen ja aivolisäkkeeseen ja säätelevät TRH:n ja TSH:n eritystä.
Kun kilpirauhashormonien vaikutus järjestelmässä lisääntyy, TSH:n eritys yleensä vähenee. Kun hormonivaikutus vähenee, TSH voi puolestaan lisääntyä. Näin elimistö pystyy hienosäätämään järjestelmää jatkuvasti sen sijaan, että hormonituotanto olisi yksinkertaisesti joko päällä tai pois päältä.
Lopulta T3 vaikuttaa soluissa sitoutumalla kilpirauhashormonireseptoreihin ja säätelemällä geenien ilmentymistä. Siksi kilpirauhasjärjestelmää kannattaa ajatella paljon laajemmin kuin vain kaulalla sijaitsevana rauhasena.
Hypotalamus, aivolisäke, kilpirauhanen, verenkierto, hormonien kuljetus, dejodinaasientsyymit, eri kudokset ja solujen reseptorit muodostavat yhdessä kokonaisen hormonaalisen viestiverkoston. Pieni kilpirauhanen on tämän järjestelmän keskeinen osa – mutta vain yksi osa.
