14,90 €
Helppokäyttöinen melatoniinisuihke – 1,95 mg melatoniinia yhdellä suihkauksella.
Nordaid Sleep Aid Strong on aikuisille tarkoitettu suun kautta käytettävä melatoniinisuihke. Yksi suihkaus sisältää 1,95 mg melatoniinia, joten päivän annokseen riittää yksi suihkaus juuri ennen nukkumaanmenoa.
Melatoniini auttaa:
✅ Lyhentämään nukahtamisaikaa
✅ Lievittämään aikaeron yksilöllisiä vaikutuksia eli jet lag -tuntemuksia
Ainesosat:
Vesi, kosteudensäilyttäjä (glyseroli), sitruunatäysmehutiiviste, alkoholi (etanoli), melatoniini, makeutusaine (steviasta saatavat stevioliglykosidit), emulgointiaineet (arabikumi, ksantaanikumi), rantaminttuöljy (Mentha arvensis), appelsiiniöljy (Citrus sinensis).
Suositeltu vuorokausiannos: a
Aikuisille 1 suihkaus päivässä juuri ennen nukkumaanmenoa.
1 suihkaus sisältää:
Melatoniinia 1,95 mg
Pakkauskoko: 30 ml, noin 200 annosta.
Valmistusmaa: Viro.
Valmistaja: Nordaid OÜ, Tallinna, Viro.
Tuotemerkki: Nordaid.
Vegaaninen. Gluteeniton ja laktoositon. Sisältää makeutusainetta.
Ravista pulloa hyvin ennen käyttöä. Suihkauta 1 suihkaus suoraan suuhun juuri ennen nukkumaanmenoa, esimerkiksi kielen alle tai posken sisäpinnalle.
Ensimmäisellä käyttökerralla pumppua painetaan 3–4 kertaa, jotta suihke alkaa annostua normaalisti. Pullo säilytetään ja sitä käytetään pystyasennossa. Jos suutin tukkeutuu pitkän käyttötauon jälkeen, sen voi huuhdella lämpimällä vedellä.
Melatoniinin kohdalla myös ajoituksella on merkitystä. Se ei ole tavallinen rauhoittava aine, vaan elimistön vuorokausirytmiin liittyvä hormoni. Nukahtamisaikaa koskevan hyväksytyn terveysväitteen mukainen vaikutus saavutetaan, kun melatoniinia nautitaan lähellä nukkumaanmenoa.
Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Säilytettävä lasten ulottumattomissa.
Säilytä huoneenlämmössä suoralta auringonvalolta suojattuna.
Nordaid Sleep Aid Strongissa pidämme erityisesti sen yksinkertaisesta annostelusta. Yksi suihkaus sisältää 1,95 mg melatoniinia, eikä tuotteen käyttö edellytä tabletin tai kapselin nielemistä.
Suihke annostellaan suoraan suuhun juuri ennen nukkumaanmenoa. Yhdestä pullosta saadaan noin 200 suihkausta, joten pienikokoinen 30 ml pullo riittää valmistajan annostuksella pitkäksi aikaa.
Melatoniinin kohdalla emme myöskään ajattele, että suurempi annos olisi automaattisesti parempi. Kyseessä on elimistön itsekin tuottama vuorokausirytmiä välittävä hormoni, jonka vaikutuksessa annoksen lisäksi olennaista on milloin sitä käytetään.
Melatoniini on hormoni, jota elimistö valmistaa luonnostaan. Sen eritys liittyy läheisesti ympäristön valoisuuden vaihteluun ja kehon sisäiseen vuorokausikelloon.
Kun ilta pimenee, aivojen käpyrauhasen melatoniinintuotanto tavallisesti lisääntyy. Melatoniinia voidaan ajatella eräänlaisena biologisena aikaviestinä: sen lisääntyminen kertoo elimistölle, että biologinen yö on alkamassa.
Siksi melatoniinin yhteydessä on hyvä tarkastella myös koko vuorokausirytmiä. Päivän ja erityisesti aamun valo, illan valaistus, säännölliset nukkumisajat ja muut ympäristön aikamerkit osallistuvat kaikki sisäisen kellomme tahdistamiseen.
Nordaid Sleep Aid Strong Melatoninspray 1,95 mg – cirka 200 doser
Praktisk melatoninspray för vuxna med 1,95 mg melatonin per sprayning.
Nordaid Sleep Aid Strong är ett oralt melatonintillskott. En sprayning innehåller 1,95 mg melatonin och används strax före sänggåendet.
Ingredienser:
Vatten, fuktighetsbevarande medel (glycerol), citronjuicekoncentrat, alkohol (etanol), melatonin, sötningsmedel (steviolglykosider från stevia), emulgeringsmedel (gummi arabicum, xantangummi), åkermyntsolja (Mentha arvensis), apelsinolja (Citrus sinensis).
Rekommenderad daglig dos:
Vuxna 1 sprayning dagligen strax före sänggåendet.
1 sprayning innehåller:
Melatonin 1,95 mg
Förpackningsstorlek: 30 ml, cirka 200 doser.
Tillverkningsland: Estland.
Tillverkare: Nordaid OÜ, Tallinn, Estland.
Varumärke: Nordaid.
Vegansk. Gluten- och laktosfri. Innehåller sötningsmedel.
Skaka väl före användning. Spraya en gång direkt i munnen strax före sänggåendet. Förvara flaskan upprätt och skyddad från direkt solljus.
Överskrid inte den rekommenderade dagliga dosen. Kosttillskott ersätter inte en varierad och balanserad kost eller en hälsosam livsstil. Förvaras utom räckhåll för små barn.
Melatoniini tunnetaan ennen kaikkea unen ja vuorokausirytmin säätelyyn osallistuvana hormonina. Sen biologinen merkitys ulottuu kuitenkin huomattavasti laajemmalle. Melatoniini on elimistön itse valmistama viestimolekyyli, jolla on tutkimuksissa havaittu myös antioksidatiivisia ominaisuuksia ja yhteyksiä solujen energiantuotantoon.
Tunnetuin melatoniinin tuotantopaikka on aivojen käpyrauhanen, jonka hormonieritys seuraa elimistön biologista vuorokausirytmiä. Melatoniinin pitoisuus verenkierrossa alkaa tavallisesti nousta illalla ja laskee jälleen aamun lähestyessä. Näin melatoniini toimii eräänlaisena pimeyden viestinä, joka välittää elimistölle tietoa biologisen yön ajoittumisesta.
Melatoniinia esiintyy kuitenkin myös muualla elimistössä. Sen paikallista muodostumista on kuvattu useissa kudoksissa ja solutyypeissä, mikä on herättänyt kiinnostusta melatoniinin mahdollisiin tehtäviin solutasolla.
Elimistön normaali aineenvaihdunta ja energiantuotanto synnyttävät jatkuvasti reaktiivisia happiyhdisteitä. Nämä yhdisteet osallistuvat myös solujen normaaliin viestintään, mutta niiden muodostumisen ja poistumisen välillä tarvitaan tasapainoa.
Melatoniini on tutkimuksellisesti kiinnostava molekyyli, sillä sillä on havaittu kyky reagoida suoraan tiettyjen reaktiivisten happi- ja typpiyhdisteiden kanssa.
Lisäksi kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että melatoniini voi vaikuttaa solujen omiin antioksidatiivisiin puolustusjärjestelmiin, kuten antioksidanttientsyymien toimintaan.
Myös osa melatoniinin aineenvaihduntatuotteista omaa antioksidatiivisia ominaisuuksia. Tämä tekee melatoniinista kiinnostavan tutkimuskohteen solujen hapetus-pelkistystasapainon näkökulmasta.
Mitokondriot ovat solujen energiantuotannon keskeisiä rakenteita. Niissä muodostetaan ATPä, jota elimistö käyttää lukemattomiin biologisiin toimintoihin.
Energiantuotannon yhteydessä syntyy myös reaktiivisia happiyhdisteitä, minkä vuoksi mitokondrioiden hapetus-pelkistystasapainon säätely on tärkeä osa solujen normaalia toimintaa.
Melatoniinia on havaittu mitokondrioissa, ja tutkimuksissa on selvitetty sen mahdollisia yhteyksiä esimerkiksi:
Nämä havainnot perustuvat suurelta osin kokeelliseen tutkimukseen, eikä niiden perusteella voida suoraan päätellä, että melatoniinia sisältävä ravintolisä tuottaisi vastaavia vaikutuksia ihmisellä.
Melatoniinin biologiaa tarkasteltaessa on tärkeää erottaa toisistaan elimistön itse tuottaman hormonin fysiologiset tehtävät ja ravintolisänä käytettävän melatoniinin tutkitut vaikutukset.
Vaikka melatoniinimolekyylillä on havaittu monipuolisia ominaisuuksia solu- ja eläintutkimuksissa, nämä havainnot eivät sellaisinaan osoita ravintolisän terveyshyötyjä.
Euroopan unionissa melatoniinille on hyväksytty kaksi terveysväitettä, jotka liittyvät nukahtamisajan lyhentämiseen ja aikaeron yksilöllisten vaikutusten lievittämiseen. Väitteiden käyttö edellyttää niille määriteltyjen annostus- ja käyttöehtojen täyttymistä.
Melatoniinin tutkimus osoittaa, kuinka monipuolisia tehtäviä yhdellä elimistön omalla molekyylillä voi olla.
Vaikka melatoniini tunnetaan erityisesti vuorokausirytmin hormonaalisena viestinä, sen esiintyminen eri kudoksissa sekä kokeellisissa tutkimuksissa havaitut antioksidatiiviset ominaisuudet ovat avanneet uusia näkökulmia sen biologiaan.
Melatoniini on paljon muutakin kuin uneen liittyvä hormoni – se on osa elimistön monimutkaista biologista viestintäjärjestelmää, jonka toimintaa tutkitaan jatkuvasti myös solutasolla.
Melatoniinin eritys ei käynnisty pelkästään siksi, että tunnemme itsemme väsyneiksi tai päätämme mennä nukkumaan. Sen taustalla toimii tarkasti säädelty biologinen ajanmittausjärjestelmä, jonka tärkein ulkoinen tahdistaja on valo.
Silmien verkkokalvolla sijaitsee näkemiseen osallistuvien sauva- ja tappisolujen lisäksi erityisiä valoherkkiä hermosoluja. Osa näistä soluista sisältää melanopsiiniksi kutsuttua valopigmenttiä, jonka avulla ne osallistuvat ympäristön valoisuuden havainnointiin.
Näiden solujen tehtävänä ei ole ensisijaisesti muodostaa näkemäämme kuvaa, vaan välittää aivoille tietoa ympäristön valoisuudesta ja auttaa elimistöä tunnistamaan vuorokauden eri vaiheet.
Valoa koskeva tieto kulkee verkkokalvolta hypotalamuksessa sijaitsevaan suprakiasmaattiseen tumakkeeseen (SCN), joka toimii elimistön biologisena keskuskellona. Se auttaa tahdistamaan lukuisia fysiologisia toimintoja ympäristön 24 tunnin valo–pimeärytmiin.
Päivällä ympäristön valoisuus välittää aivojen keskuskellolle tietoa biologisen päivän ajankohdasta. Tällöin käpyrauhasen melatoniinineritys pysyy tavallisesti vähäisenä.
Illalla valon määrän vähentyessä keskuskellon ohjaama hermostollinen säätely muuttuu, mikä mahdollistaa melatoniinin erityksen lisääntymisen.
Melatoniinin pitoisuus verenkierrossa alkaa yleensä nousta biologisen illan aikana, pysyy korkeampana yön aikana ja laskee jälleen aamua kohti.
Melatoniinia voidaankin ajatella ennen kaikkea pimeyden hormonina. Sen tehtävänä ei ole sammuttaa aivojen toimintaa tai yksin käynnistää unta, vaan välittää elimistölle hormonaalinen viesti biologisen yön alkamisesta.
Elimistön vuorokausijärjestelmä reagoi herkästi ympäristön valoisuuteen myös iltaisin.
Voimakas valo biologisen illan aikana voi vähentää melatoniinin eritystä ja viivästyttää sisäisen kellon ajoitusta. Vaikutukseen vaikuttavat useat tekijät:
Erityisesti lyhytaaltoinen, sinivihreän alueen valo aktivoi tehokkaasti melanopsiinijärjestelmää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ainoastaan sininen valo vaikuttaisi melatoniinin eritykseen.
Myös riittävän voimakas muunlainen valaistus voi vaikuttaa elimistön vuorokausijärjestelmään.
Vuorokausirytmistä puhuttaessa huomio keskittyy usein iltavalaistukseen ja siihen, mitä ennen nukkumaanmenoa kannattaisi välttää. Yhtä kiinnostavaa on kuitenkin se, mitä tapahtuu aamulla.
Aamun luonnonvalo toimii elimistölle tärkeänä biologisena ajanantajana. Se auttaa tahdistamaan keskuskelloa ympäristön vuorokausirytmiin ja voi aikaistaa sisäisen kellon ajoitusta.
Luonnonvalo on ulkona myös pilvisinä päivinä yleensä huomattavasti voimakkaampaa kuin tavallinen sisävalaistus. Siksi päivän aikainen ulkoilu tarjoaa elimistölle erilaisen valoärsykkeen kuin sisätiloissa oleskelu.
Vuorokausirytmin kannalta merkityksellistä ei ole ainoastaan yön pimeys, vaan myös päivän riittävä valoisuus.
Ihmisen vuorokausijärjestelmä on kehittynyt ympäristössä, jossa päivän ja yön välinen valoisuuden vaihtelu oli selkeä.
Nykyisessä elinympäristössämme tämä ero voi jäädä huomattavasti pienemmäksi. Vietämme päivämme keinotekoisesti valaistuissa sisätiloissa ja altistumme illalla valolle, jota luonnollisessa ympäristössä olisi ollut hyvin vähän.
Melatoniinin fysiologia muistuttaa siitä, kuinka läheisesti elimistön sisäinen toiminta on yhteydessä ympäristön olosuhteisiin.
Aamun valo, päivän valoisuus, illan hämärtyminen ja yön pimeys muodostavat yhdessä biologisen rytmin, jonka avulla elimistömme pysyy ajassa.
