15,90 €
Pieni, nopeasti suussa liukeneva MicroLingual®-tabletti, joka sisältää 1 mg melatoniinia sekä kamomillan kukkajauhetta.
Superior Source Melatoniini sisältää 1 mg melatoniinia yhdessä tabletissa. Pieni MicroLingual®-tabletti asetetaan kielen alle, jossa se liukenee nopeasti ilman vettä. Tabletin voi halutessaan myös niellä.
Melatoniini auttaa:
✅ Lyhentämään nukahtamisaikaa
✅ Lievittämään aikaeron yksilöllisiä vaikutuksia
Ainesosat:
Laktoosi (maito), kamomillan kukkajauhe, akaasiakumi, melatoniini.
1 MicroLingual®-tabletti sisältää:
Melatoniini 1 mg
Melatoniinille ei ole määritelty päivittäisen saannin vertailuarvoa.
Pakkauskoko: 100 MicroLingual®-tablettia.
Sisältää maitoa.
Valmistettu Yhdysvalloissa.
Liuota 1 MicroLingual®-tabletti kielen alla lähellä nukkumaanmenoa. Tabletin voi myös niellä.
Melatoniinin nukahtamisaikaa lyhentävä vaikutus saavutetaan nauttimalla 1 mg melatoniinia lähellä nukkumaanmenoa.
Aikaeron yksilöllisten vaikutusten lievittymiseen hyödyllinen vaikutus saavutetaan nauttimalla vähintään 0,5 mg melatoniinia lähellä nukkumaanmenoa ensimmäisenä matkapäivänä ja muutamana seuraavana päivänä matkakohteeseen saapumisen jälkeen.
Älä ylitä suositeltua vuorokausiannosta. Melatoniini voi aiheuttaa uneliaisuutta, joten sitä ei tule ottaa ennen ajamista tai koneiden käyttöä.
Jos käytät lääkkeitä tai olet lääkärin hoidossa, varmista melatoniinin sopivuus terveydenhuollon ammattilaiselta. Valmistaja ei suosittele tuotetta raskauden tai imetyksen aikana.
Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.
Superior Source Melatoniinissa pidämme erityisesti yksinkertaisesta koostumuksesta ja pienestä 1 mg annoksesta. Yhdestä tabletista saadaan juuri se määrä melatoniinia, jolla melatoniinin nukahtamisaikaa lyhentävä vaikutus on osoitettu.
Tuote poikkeaa tavallisista nieltävistä melatoniinitableteista myös käyttötavaltaan. MicroLingual®-tabletti asetetaan kielen alle tai suuhun, jossa se liukenee nopeasti. Tämä tekee tuotteesta käytännöllisen esimerkiksi silloin, kun tabletteja on hankala niellä tai melatoniini halutaan ottaa ilman vettä juuri ennen nukkumaanmenoa.
Emme kuitenkaan ajattele, että kielen alle laitettava melatoniini olisi automaattisesti tavallista tablettia ”paremmin imeytyvä”. Suun limakalvoilta voi tapahtua lääkeaineiden imeytymistä, mutta todellinen hyöty riippuu valmisteesta ja siitä, kuinka suuri osa aineesta ehtii imeytyä limakalvojen kautta ennen nielemistä.
Melatoniinia kutsutaan usein unihormoniksi, mutta nimitys kertoo siitä vain osan. Melatoniini toimii ennen kaikkea elimistön sisäisen vuorokausikellon viestiaineena. Sen pitoisuus alkaa normaalisti kohota illalla pimeän lisääntyessä ja laskee jälleen aamua kohti.
Melatoniinin eritys liittyy aivojen hypotalamuksessa sijaitsevaan suprakiasmaattiseen tumakkeeseen eli SCN:ään, jota voidaan ajatella elimistön keskuskellona. Silmien verkkokalvolle tuleva valo välittää tälle kellolle tietoa ympäristön valoisuudesta. Illan hämärtyessä viesti kulkee monivaiheista hermorataa pitkin käpyrauhaseen, jossa melatoniinia muodostuu.
Tämän vuoksi valo, pimeys ja melatoniini kuuluvat samaan biologiseen järjestelmään. Melatoniini ei siis yksinkertaisesti ”sammuta” ihmistä uneen, vaan kertoo elimistölle, mihin kohtaan vuorokautta olemme saapuneet.
Melatoniini ei ole varsinainen ravintoaine samalla tavalla kuin magnesium tai C-vitamiini, vaan elimistön itse valmistama hormoni. Sen lähtöaineena toimii aminohappo tryptofaani, josta muodostuu useiden vaiheiden kautta serotoniinia ja edelleen melatoniinia.
Melatoniinia esiintyy pieniä määriä myös erilaisissa ruoka-aineissa, mutta ruokavalion merkitys elimistön melatoniinijärjestelmälle ei ole verrattavissa omaan vuorokausirytmin ohjaamaan melatoniinituotantoon.
Melatoniinin fysiologiaa ajateltaessa olennaiseksi nousevatkin ruoka-aineiden sijasta ennen kaikkea valo, pimeys ja säännöllinen vuorokausirytmi.
Superior Source Melatonin 1 mg – 100 MicroLingual®-tabletter
Snabbt upplösande MicroLingual®-tablett med 1 mg melatonin och kamomillblompulver.
Melatonin bidrar till att förkorta insomningstiden. Den gynnsamma effekten uppnås genom intag av 1 mg melatonin nära läggdags.
Melatonin bidrar också till att lindra den subjektiva känslan av jetlag. Den gynnsamma effekten uppnås genom ett intag av minst 0,5 mg nära läggdags den första resdagen och några dagar efter ankomsten till resmålet.
Rekommenderad dos:
1 tablett nära läggdags. Låt tabletten lösas upp under tungan. Tabletten kan även sväljas.
1 tablett innehåller:
Melatonin 1 mg
Ingredienser: laktos (mjölk), kamomillblompulver, akaciagummi och melatonin.
Förpackningsstorlek: 100 MicroLingual®-tabletter.
Innehåller mjölk.
Överskrid inte den rekommenderade dagliga dosen. Kosttillskott ersätter inte en varierad och balanserad kost eller en hälsosam livsstil. Förvaras utom räckhåll för små barn.
Melatoniini tunnetaan usein unihormonina, mutta sen tehtävä on paljon laajempi kuin pelkkä nukahtamisen edistäminen. Melatoniini toimii ennen kaikkea elimistön biologisena aikaviestinä, joka kertoo keholle, milloin on yö ja milloin on aika valmistautua lepoon.
Melatoniinin eritys liittyy läheisesti ympäristön valoisuuteen ja elimistön sisäiseen vuorokausikelloon. Sen avulla aivot ja muu elimistö voivat sovittaa toimintaansa vuorokauden vaihteluihin. Melatoniini ei siis yksin saa meitä nukahtamaan, vaan osallistuu monimutkaiseen järjestelmään, joka säätelee unen ja valveillaolon ajoittumista.
Vuorokausirytmin tärkein säätelykeskus sijaitsee hypotalamuksessa, jossa toimii pieni hermosolujen muodostama alue nimeltä suprakiasmaattinen tumake (SCN). Tätä aluetta kutsutaan elimistön keskuskelloksi.
SCN tahdistaa lukuisia fysiologisia toimintoja, kuten hormonieritystä, kehon lämpötilaa, vireystilaa ja unen ajoittumista. Jotta sisäinen kello pysyisi oikeassa ajassa, se tarvitsee jatkuvasti tietoa ympäristön valoisuudesta.
Silmien verkkokalvolla sijaitsee erityisiä valoherkkiä hermosoluja, jotka välittävät tietoa ympäristön valoisuudesta aivojen keskuskellolle.
Aamulla luonnonvalo auttaa tahdistamaan vuorokausirytmiä ja viestii elimistölle biologisen päivän alkamisesta. Illalla valon vähentyminen puolestaan mahdollistaa melatoniinin erityksen lisääntymisen.
Käpyrauhasen tuottaman melatoniinin määrä kohoaa tavallisesti illan aikana, pysyy korkeampana yön aikana ja vähenee jälleen aamun lähestyessä.
Valo ei siis ainoastaan mahdollista näkemistä, vaan toimii yhtenä elimistömme tärkeimmistä biologisista ajanantajista.
Vaikka melatoniini auttaa ajoittamaan biologista yötä, nukahtamiseen vaikuttaa myös unipaine, joka kasvaa valveillaolon aikana.
Yksi unipaineen säätelyyn osallistuvista aineista on adenosiini. Sen vaikutus voimistuu valveillaolon pitkittyessä ja vähenee unen aikana.
Unen ajoittuminen perustuu näiden kahden järjestelmän yhteistyöhön:
Melatoniini ei siis ole yksittäinen unen käynnistävä kytkin, vaan osa elimistön tarkasti säädeltyä biologista kokonaisuutta.
Melatoniinin toiminnan ymmärtäminen muistuttaa siitä, kuinka merkittävä vaikutus ympäristöllämme on elimistön fysiologiaan. Aamun valo, päivän aikainen valoaltistus ja illan hämärtyminen muodostavat luonnollisen rytmin, johon ihmisen vuorokausijärjestelmä on sopeutunut.
Melatoniini onkin ennen kaikkea viesti oikeasta ajasta – ei pelkästään unesta.
Ihmisen biologinen vuorokausirytmi on kehittynyt ympäristössä, jossa päivät olivat valoisia ja yöt pimeitä. Auringonvalo toimi elimistön tärkeimpänä luonnollisena ajanantajana, ja valon väheneminen illalla viesti lähestyvästä yöstä.
Nykyinen elinympäristömme poikkeaa tästä merkittävästi. Vietämme suuren osan päivistämme sisätiloissa, joissa valaistus on usein huomattavasti luonnonvaloa himmeämpää. Iltaisin puolestaan altistumme keinovalolle esimerkiksi kodin valaistuksen, television ja erilaisten näyttöjen kautta.
Elimistön sisäisen kellon näkökulmasta valon voimakkuudella, aallonpituuksilla ja erityisesti ajoituksella on suuri merkitys. Sama valo voi vaikuttaa vuorokausirytmiin eri tavoin riippuen siitä, mihin aikaan vuorokaudesta sille altistumme.
Silmien verkkokalvolla sijaitsee tappien ja sauvojen lisäksi erityisiä valoherkkiä gangliosoluja, joista osa sisältää melanopsiini-nimistä valopigmenttiä.
Nämä solut osallistuvat ympäristön valoisuuden havainnointiin ja välittävät tietoa aivojen suprakiasmaattiselle tumakkeelle (SCN), joka toimii elimistön biologisena keskuskellona.
Melanopsiinijärjestelmä on erityisen herkkä lyhytaaltoiselle, sinivihreän alueen valolle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sininen valo olisi itsessään haitallista.
Päinvastoin, aamulla ja päivällä saatu kirkas valo on tärkeä osa vuorokausirytmin luonnollista säätelyä. Valo auttaa keskuskelloa tahdistumaan ympäristön vuorokausirytmiin ja tukee elimistön normaalia vireystilan vaihtelua.
Valon vaikutukset riippuvat voimakkaasti altistumisen ajankohdasta.
Aamulla valo auttaa tahdistamaan biologista kelloa ja voi aikaistaa vuorokausirytmin ajoittumista. Illalla ja erityisesti biologisen yön alkuvaiheessa kirkas valo voi puolestaan viivästyttää sisäistä kelloa ja vähentää melatoniinin eritystä.
Tämä tarkoittaa, että elimistö voi saada keinovalosta viestin biologisen päivän jatkumisesta, vaikka ympäristössä olisi jo yö.
Hyvää yöunta ei siis rakenneta pelkästään nukkumaanmenoa edeltävien tuntien aikana. Myös aamun ja päivän aikaisella valoaltistuksella on merkitystä sille, miten elimistön vuorokausirytmi tahdistuu.
Iltavaloa koskevassa keskustelussa huomio kiinnittyy usein puhelimiin ja tietokoneisiin. Biologisesti merkityksellistä ei kuitenkaan ole yksittäinen laite, vaan silmiin saapuvan valon kokonaisuus.
Valon vaikutukseen vaikuttavat esimerkiksi:
Siksi myös kodin kirkas yleisvalaistus voi vaikuttaa melatoniinin eritykseen ja vuorokausirytmiin, vaikka puhelinta tai tietokonetta ei käytettäisi lainkaan.
Vuorokausirytmin näkökulmasta olennaista on riittävä valo oikeaan aikaan ja valon vähentyminen illan lähestyessä.
Aamun luonnonvalo, päivän aikana ulkoilu ja illan valaistuksen asteittainen himmentäminen voivat auttaa ylläpitämään säännöllistä vuorokausirytmiä.
Erityisesti talvikuukausina, jolloin luonnonvaloa on pohjoisilla leveysasteilla niukasti, päivän aikaisen valoaltistuksen merkitys korostuu.
Elimistömme ei seuraa ainoastaan kellonaikaa. Se tulkitsee jatkuvasti ympäristön valoa ja pimeyttä, joiden avulla biologinen kellomme pysyy tahdissa ympäröivän maailman kanssa.
